MAURI MÄKILÄ synt. 13.7.1947 kisamitat 170/58 seura Euran Raiku ja E-KU( suunnistus).
Espoon Euralainen
Monia juoksijoita olen tässä sivuston tekemisessä tavannut mutta jostain syystä erityisesti Mauri Mäkilän tapaaminen hieman etukäteen jännitti, onhan kyseessä tämän seudun paras kestävyysjuoksija. Jännitys oli aivan turhaa, heti eteisessä oli vastassa miellyttävä ja kohtelias eläkkeellä oleva toimitusjohtaja, herrasmies sekä hänen ihastuttava vaimonsa. Heti huomasi että luonteeltaan vaatimaton entinen juoksija oli kuin samasta puusta veistetty kuin kaikki muutkin tapaamani vanhan ajan maantiekiitäjät eli tunnelma oli alusta asti rentoa, täynnä puhetta ja päästiin tietysti nopeasti asiaan.
Aika äkkiä keskustelussa päästiin harjoittelumääriin ja Mauri ei oikein pitänyt omiaan noin 180 km:n viikkojaan minään. Tämäkin osoitti hyvin miehen vaatimatonta asennetta omiin tekemisiin silloin Suomalaisen kestävyysjuoksun kulta-aikana vaikka tulokset kestää hyvin vertailun aivan sen kovan huipun takana. Mäkilä oli vuosia hyvällä kansallisella kärkitasolla, huippujen takana, juosten monia kertoja alle 14.30 vitosella. Sen ajan tilastoissa täytyy aina huomioida että monet hieman hänen edellään olivat yhden kisan ”tähdenlentoja” tai muutaman vuoden alle 14.40 menijöitä. Mutta Mäkilä kuitenkin oli omalla tasollaan liki läpi vuosikymmenen. Hänenkin kohtalonsa oli olla juoksija ”väärällä” vuosikymmenellä, jolloin massaa oli hurjat määrät. Liki läpi tämänkin vuosikymmenen hänen vitosen aikansa joita hän juoksi 14.12-14.21 välille, riittäisi aivan tilastojen kärkipäähän. Olisiko Mauri Mäkilä pystynyt vielä parempaan vai ei, sen tietää vain hän itse. Tätä en tässä ala spekuloimaan vaan pyrin antamaan tästä hienosta juoksijasta sen ajan kuvan jonka hän meille on tekemisillään jättänyt.
Harjoitusmäärät olivat siellä 7000-8000 kilometriä, ohessa esimerkki 1973-1974 kaudesta
Mäkilän järjestelmällisyys ja täsmällisyys näkyy harjoituspäiväkirjoissa jotka ovatkin juoksuharrastajalle hienoa luettavaa. Tekstien avulla pääsee sisälle miehen sielunelämään ja intohimoiseen suhtautumiseen valitsemaansa elämän tapaan. Maurilla kävi myös ikään kuin ”tuuri” puolisonkin suhteen koska vaimo ymmärsi itsekin entisenä hyvän luokan yleisurheiljana mitä tuo kaikki vaatii. Puoliso on Kerttu Timoska joka oli aikoinaan Eila Mikolan valmennuksessa. Timoska voitti piirinmestaruuksia ja olisiko yksi hienommista 1964 nuorena tyttönä voitettu 400 metrin pm, voittaen niukasti Mikolan. Kokemäen Kova-Väkeä edustanut Timoska juoksi 800 metrin ennätyksensä 1964, tuona vuonna se oli Suomen tilastoissa korkealla, sijalla 16. Vauhtia siis molemmilla riitti joten ei ihmekkään että kumpikaan ei muista kumpi sai loppujen lopuksi toisen kiinni mutta 1969 alkoi yhteiselämä ja se on kantanut tähän asti ja liikunta on edelleen heitä vahvasti yhdistävä tekijä etenkin tanssin muodossa jota pari ahkerasti harrastaa. Heillä on kaksi lasta, tytöt syntyivät 1970 ja 1974.
Ammattikoulusta päästyään alkoi heti työt 1964 A. Ahlströmin jalostustehtailla. Heinäkuussa 1967 oli armeijan vuoro jossa suunnistustaitoinen Mäkilä oli haluttua seuraa armeijan touhuissa joihin sisältyi suunnistusta.
Eurassa kasvanut ja sieltä sitten 1968 armeijan jälkeen Helsinkiin opiskelemaan muuttaneen Mäkilän nuoruuteen ei kestävyysjuoksu kuulunut sinällään niin tiiviisti kuin monen muun jotka vihkiytyivät jo nuoresta alkaen juoksupuuhiin. Maurin urheilullinen tekeminen koostui, ehkä hieman yllättäen, suurimmaksi osaksi koripallon pelaamisesta neljä kertaa viikossa. Polkupyörällä kilometrien matka Kauttualle ja välillä monen tunnin yhtämittainen pelaaminen kuului nuoren miehen rutiineihin. Juoksupuoli hoitui kyllä toisenlaisella tavalla kuin pelkällä maantieharjoittelulla, nimittäin suunnistamalla, joka onkin säilynyt Mäkilän elämässä kiinteästi liki koko elämän. Ensimmäisen Jukolan viestin hän suoritti Mäntsälässä 1968 ja viimeiseksi jäi 1987 Hollola. Suunnistus oli tullut verenperintönä oman sitä harrastaessa. Isä Toivo voittikin M56 sarjassa myös MM pronssia. Vaikka mies sanookin että suunistus on mukavampaa kuin juoksu, siinä saa kävelläkkin välillä niin hienot on silti juoksutulokset.
Seurauskollisena Mäkilä pysyi vaikka Espoossa KU-58 miestä riveihinsä kosiskeli. Espoossa asui myös toinen Raikulainen, Seppo Naukkarinen, jonka kanssa olikin mukava välillä matkata kisamatkoja yhdessä. Siihenhän aikaan omasta pussista miltei kaikki kulut maksettiin, joten oli kaikinpuolin hyvä asia saada oman kylän mies pääkaupunkiseudullekkin kaveriksi. Tottahan toki seurat tietysti juoksijoita avusti kuten Mäkilääkin. Yksikään päivä häntä ei urheilu-urallaan kaduta, liikuntaharrastus on antanut pohjan kaikelle hyvälle joka hänellä on nykyään. 10 000 metrin ennätystään hän pitää mieluisimpana muistonaan ja tästä hänen seuraavasta mietteestään onkin hyvä lähteä aikamatkalle. ”Välillä oven aukaistua tuntui että tuleeko tästä tänään mitään, mutta lenkille lähdettäessä mieli muuttui aivan täysin”!!
Nuoruus ja 1960-luku
Mauri Mäkilä lähettää Matti veljen seuraavalle osuudelle E-KU:n riveissä M20 sarjassa
1960 luku oli siis koripalloa ja suunnistusta mutta onneksi Eurassa oli kovan luokan urheilumies, Jukka Helander joka jaksoi viedä Raikun nuoria miehiä kisasta toiseen punaisella Volvollaan jolloin myös Mauri sai varmasti jotain kipinää maantiejuoksuihinkin. Ikätoverit harrastivat mielellään juoksua, Arto Siitonen ja Erkka Suominen olivat kehittäneet Euran pappilan puutarhaan 300 metrin tiukkakurvisen radan jossa pojat päästelivät tosissaan menemään. Maurikin osallistui ns. Tornin kymppiin Kauttualla jossa oli mahdollisuus välillä yhteislenkkiin. Nimi tulee silloin käytössä olleista kolmiomittaustorneista joita oli reitin varrella. Reitti kiersi metsäteitä, Luvalahdentietä Köyliön suuntaan. Alla muutamia ajankuvia Raikun viestijoukkueista Maurin juoksun alkuajoilta. Runners oli Raikun perustama juoksuporukka 1960 luvun puolenvälin paikkeilla ja varmasti tärkeää yhteenkuluvaisuuden tunnetta nuorelle tuova ryhmä.
Takana vas. Erkki Rantala, Pasi Vallin, Timo Suominen, Reino Ojala, Esa Kosunen ja Juhani Raitanen
Keskirivi vas. Erkka Suominen, Tauno Aalto, Jukka Helander, Mauri Mäkilä ja Kari Salmio
Edessä vas. Kurt Lindborg, Jarmo Keskimäki, Seppo Naukkarinen, Matti Mäkilä ja Pekka Helander
Raumalla järjestettiin 60-luvulla katuviesti jonne myös Raiku osallistui muutamalla joukkueella. Yleensä tämä oli RTU:n voittama kisa. Kuva on ilmeisesti 1965 jolloin Raiku I voitti B sarjan ja Raiku II oli toinen. Kisa suoritettiin 8 henkisin joukkuein.
Takana vas. Raimo Junnila, Jarmo Junnila, Tauno Aalto, Soini Helander, Reino Ojala, Pekka Helander, Timo Suominen ja Jorma Huppunen
Edessä vas. Pasi Vallin, Esa Kosunen, Erkka Suominen, Mauri Mäkilä, Jukka Helander, Jorma Toivonen, Teuvo Tuominen ja Timo Tuominen
Vas. ylh. Tommi Tuomi, Jukka Helander, Kaija Tanhuanpää, Matti Mäkilä ja Soini Helander. Alh.vas. Reino Ojala, Mauri Mäkilä ja Tauno Aalto. Tuloksena 1967 C sarjan ykköstila
Tässä maakuntaviestin palkintojen jako, Raikun joukkue oli 1966 C sarjan kolmas. Vas. Jukka Helander, Pirjo Kylänperä, Mauri Mäkilä, Esa Kosunen, Reino Ojala, Erkka Suominen, Jorma Toivonen
Tässä vielä perinteinen joukkuepotretti samoista kisoista
Ensimmäisiä esiintymisiä pm kisoissa oli 1963 Kokemäellä maastokisoissa jossa tulevat kilpakumppanit Pentti Lönnberg ja Olavi Suomalainen, josta tuli tärkeä henkilö Mäkilän uralla, taistelivat kärkitiloista, Mäkilän ollessa vielä taustajoukoissa sijalla 15. Juoksu-ura alkoi lähinnä 800 metrin ja 1500 metrin juoksuilla suunnistuksen ohessa.
Välillä osallistuttiin,kuten suurin osa sen ajan lapsista, paikallisiin maastojuoksukisoihin.
1965 Euran kunnan maastomestaruuskisat
1966 Mäkilä lähestyi pm-maastoissa jo ikäluokkansa kärkeä vaikka Olavi Suomalainen vielä pistikin liki minuutilla neniin 18-20 vuotiaitten 5 km:llä. Takana kuitenkin seuraavalla sijalla Pomarkun Pyryn Seppo Nikkari, Maurin ollessa kuudes. B-kisojen 1500 metrillä 4.16,6 riitti neljänteen sijaan ja pm kisoissa samana vuonna nuori mies juoksi kasin 2.12,1 ja 1500 metriä 4.20,0. Sijoitukset olivat vielä lähempänä kahtakymppiä. Mäkilä osoittaa sen että vaikka nuorena ei ihan huipulla mennä, se ei estä aikuisena kovaa menoa.
Saman vuoden parhaat tulokset olivat 19 vuotiaalle Mäkilälle seuraavat: 2.03,8 / 4.16,6 / 9.23,3 / 16.27,6
Tässä hieman ajakuvaa nuorten miesten kisareissulta 1966 Mäntsälään jossa Mauri oli yksi kaveruksista.
Mauri pesee silmäteräänsä Miniä jotta auto on yhtä hyvässä kunnossa kisapaikalla kuin nuorukainenkin. Arto Siitonen, valmennus ja kuljetusosaston Jukka Helander sekä Esa Kosunen odottavat malttamattomana matkalle pääsyä.
Hieman ennen kisapaikkaa levähdetään vielä poistamaan jännitystä. Vas. Siitonen, Helander ja Kosunen
Tässä Euran Raikun pojat nojaavat Helanderin Jukan Volvoon 1966 kisapaikalla. Vas. Arto Siitonen, Mauri Mäkilä, Esa Kosunen, Erkka Suominen. Pojat osallistuivat 20-vuotiaiden sarjassa 4 x 1500 metrin juoksuun. Paikka irtosi loppukilpailuun alkueristä ja sijoitus oli mukava kuudes ja aika 17.00,4
1967 maastoissa 20-vuotiaissa Mäkilä on viides. Kärkikaksikko oli hurjassa vedossa, Pentti Lönnberg ja Olavi Suomalainen olisi ottanut kaksoisvoiton myös miesten matkalla. Radalla juoksunälän tyydyttämiseen riitti B-kisojen 800 metrillä seitsemäs sija. Tutuista juoksukavereista Raikun Kari Salmio oli juoksussa kolme sekuntia parempi ollen kolmas.
Tähän asti juoksuharjoittelu oli ollut enemmän ”leikin omaista” ja epäsäännöllistä ellei lasketa Raikun poikien sunnuntaista Tornin lenkkiä Kauttualla, kunnes 1968 kääntyi uusi lehti Mäkilän harjoittelussa tai sanotaanko mielummin harjoittelemattomuudessa. Noihin aikoihin Mauri löi leikkimielisesti vetoa Kari Salmion ja velipoika Matin kanssa kuka on vuonna 1970 porukan kovin. Samana vuonna Mäkilä lähti Espooseen kouluun mutta viikonloppuja tuli vietettyä Eurassa ja lenkkikaveriksi useasti tuli Olavi Suomalainen. Vaikka Olavi oli jo noussut lähelle Suomen kärkeä, Maurille hän oli kuin kuka tahansa lenkkikaveri. Suomalaisen avulla Mauri saikin ensimmäiset tarkemmat juoksuohjeet joka toi Kari Sinkkosen oppeja harjoitteluun joita Mäkilä sovelsi omissa juoksuohjelmissaan. Myöhemmin kuvioon tuli 1974 Jouko Elevaara jonka kovat ohjelmat lukuisine hyppyharjoituksineen oli hieman liikaa työssä käyvälle Mäkilälle joka sitten itse sovelsi ne paremmin itselleen soveltuvaksi. Olihan Elevaaran kuvioissa etunsa, Mäkilä pääsi leirille esim. Saarijärvelle jossa yhdessä mm. Kaarlo Maaningan kanssa kävivät lenkillä.
1968 Pm maastoissa Mäkilä juoksi pidemmän 10 km:n matkan, sijoittuen kahdeksanneksi. Radalla saavutukset tuli B-kisoista Kankaanpäässä elokuun lopulla jossa Mäkilä voitti 5000 metriä ajalla 16.08,0. Voitto oli melko selvä, toiseksi tullut PoTan Kari Välitalo hävisi 13 sekuntia.
1969 Mäkilä oli pm maastoissa vitosella viides, Olavi Suomalaiseen ja Pentti Lönnbergiin ero oli vielä minuutin luokkaa. Ratakisoissa ei vielä 22 vuotias Mäkilä aivan kärkikahinoissa ollut mutta tulokset alkoivat pikkuhiljaa nousta. B-kisoissa Raumalla Mauri Mäkilä otti kaksi mestaruutta, 1500 metrillä ja vitosella. 5000 metrillä Mäkilä ja Kisan kakkonen PoTan Mikko Santonen vuorottelivat kisan kärjessä ja tiukan kamppailun vei Mäkilä kahden sekunnin erolla. Tällaiset kisat olivat nousussa oleville nuorille mitä parhainta motivaation lähteitä. Piirinmestaruuskisoissa Mäkilä oli 1500 metrillä kuudes, edellä tuttu kaarti Satakuntalaisia juoksijoita, Pentti Lönnberg, Seppo Nikkari, Pekka Salli, Olavi Suomalainen ja Aarre Karonen. Kauden paras vitosella tuli pm kisoissa 15.56,6 ja sijoitus viides. 3000 metriä alittui ensi kerran ajalla 8.58,8.
1960-luvulla Mäkilä juoksi vielä paljon ”alimatkoja” kuten tässä Laitilassa 1969 kesäkuussa. Mauri Mäkilä viides vasemmalta. Kolmas vasemmalta on Salaman Arto Elonen. Kisan voitti ylivoimaisesti Paimion Urheilijoiden Raimo Karsikas 3.57,4. Mäkilä oli neljäs, 4.11,0
Eurassa järjestettiin myös 1965 alkaen juoksutapahtumaa Luulot pois, jossa kilpailija sai itse valita reitin Naarjoen kansakoulun ja Kiperin uimarannan väliltä. Matkaksi muodostui n. 14-15 km:ä riippuen siitä minkälaisen reitin kilpailija valitsi. Tällaiset juoksut olivat tietysti myös nuoren suunnistajan mieleen. Alkuvuosina Erkki Rantala oli kova luu näissä kisoissa. Tässä Mäkilä tuli toiseksi 1969 Erkki Rantalan jälkeen.
Vas. Mauri Mäkilä, Erkki Rantala ja Juhani Valtonen
1970-luku
Espoossa Mäkilä aloitteli työt kirjapainossa 1971 suunnittelupuolella opintojen tullessa päätökseen Teknillisessä koulussa Helsingissä jonka aikana hän asui Pihlajamäessä jolloin alkoivat säännölliset lenkit. Alussa vielä varovaisesti sellaisia all 10 km:n vetäisyjä. Perjantaina aina junalla Kokemäelle jossa lenkkejä yhdessä Jorma Lehtimäen tai Olavi Suomalaisen kanssa. Mäkilä sai myöhemmin urallaan kovaa lenkkiseuraa ennen kuin valmistumiset hajoittivat juoksuporukan, pääkaupunkiseudulta tuli kovia harjoittelukavereita ja vielä mukava yhteensattuma oli kun Olavi Suomalainen myös muutti aikoinaan Espooseen joten tuttu mies kuvioineen säilyi jonkun aikaa sielläkin lenkkikaverina. Tämä aika oli hedelmällistä Mäkilän uralle jota hän sanookin erääksi kulmakiveksi urallaan. Suomalaisen lisäksi mukana oli maajoukkuesuunnistajia, Matti Mäkinen, Timo Harju ja 1970 SM kisojen kympin pronssimies Markku Salminen. Syksyllä 1972 tuli ohjelmaan 19 kilometrin ”saunalenkki” joka lähti Otanniemestä joka maanantai ja palasi takaisin miesten kierrettyä Laaksolahden ja Friisinmäen kautta Kiloon josta Mankkaan kautta Tapiolaan ja takaisin Otanniemeen. Sellaista 1.08-1.12 aikaa tuohon kului ja välillä Suomalainen meni lopussa omia menojaan johon muut eivät katsoneet järkeväksi lähteä mukaan. Vauhti oli siis sellaista 3.30-3.40 luokkaa ja välillä Maurikin intoutui ottamaan kisaa viimeisen kahden km:n aikana. Kun aamulenkit alkoivat tulla ohjelmaan, ne tehtiin kahden kananmunan ja hunajan avulla.
Teljän kisojen 3000 metrin loppuhetket 1970. Olavi Suomalainen voittaa niukasti ennen Mäkilää. Mäkilä juoksee silloisen ennätyksen 8.35,2
1970 tuli pm maastoissa 5.7 km:llä hyvä juoksu kun Mäkilä voitti hopeaa. Mäkilä katsoi että Pentti Lönnbergin menohalut ovat sen verran kovat että antaa hänen mennä menojaan ja keskittyi Olavi Suomalaiseen. Se kannatti, Suomalainen jäi kolmanneksi kolmen sekunnin erolla. Pari viikkoa aikaisemmin maakuntaviestin päätösosuudella tunnusteltiin toisten kuntoa, sijoitusten ollessa samat. Tuolloin Mäkilä oli 8 sekuntia Suomalaista nopeampi. Mäkilä hoiti edustustehtäviä myös silloisessa yleisurheilu cupissa jossa kisattiin A ja B sarjassa jossa Raiku tuolloin oli. Hänen matkanaan oli 3000 metriä, kisa oli yksin juoksua ajalla 8.57,6. Toiseksi tullut VsV II:n Jaakko Välilä hävisi minuutin. Radalla pm kisojen vitosella Mäkilä kävi hyvän kamppailun kisan voittaneen Suomalaisen kanssa ollen toinen hyvällä ajalla ja ennätyksellään 15.02,6. Olavi Suomalainen juoksi 14.59,6. 1500 metriä sujui aikaan 4.06,8 ja sijoitus neljäs edellään Pekka Salli, Martti Kiilholma sekä Olavi Suomalainen.
Elokuussa Harjvallan Jymyn juhlakisoissa 1500 metrin ennätys koheni aikaan 4.03,5 ( kuvassa toisena) ja kisan toinen sija Pekka Sallin (kuvassa kolmantena) takana joka alitti niukasti 4 minuuttia kauden parhaallaan 3.59,8. Ari-Pekka Gylling oli kolmas ja kuvassa kisaa johtava RTU:n Juhani Väli-Mattila jäi neljänneksi.
Kausi vei Mäkilää harppauksen verran eteenpäin ja 3000 metrin ennätyskin kirjattiin uusiksi aikaan 8.23,4.
Vaikka harjoitusmäärät kasvoivat nopeasti yli 7000 kilometrin vuosimääriin, Mäkilä säästyi urallaan suuremmilta vammoilta. Henkilökohtaisesti ei Mäkilä muista montaakaan jalkavaivoista johtuvaa vammaa. Harjoituspäiväkirjoja tutkittuani 1971 harjoittelua haittasi alkukeväällä ja myöhemmin syksyllä nilkkavaiva mutta ei näistäkään paljoa paria viikkoa enempää haittaa ollut. Tietysti näitä normaaleja angiinoita ja penisiliinikuureja ei nyt pysty välttämään maailman huiputkaan, kuten ei Mäkiläkään. Mikä tähän on syynä, sitä ei mies itsekkään pysty kertomaan. Yksittäistä syytä on vaikea sanoa, Mäkilä kilpaili pidemmillä matkoilla säästeliäästi, ei tehnyt lihaskuntoa kuin omalla painollaan. Lisäksi hän painottaa vitamiinien ja hivenaineitten tärkeyttä sekä silloisten kumiasfalttiratojen välttelemistä.
1971 määrät kasvoivat ja tietysti myös tulokset. Pm maastot meni hieman penkin alle, Mäkilän tullessa edellisenä iltana Englannista ja juoksu olikin hieman takkuista. Vähät yö unet vei loputkin voimat, tuloksena kuudes sija, selvästi voittajan Olavi Suomalaisen ajasta jääneenä. Seuraavana päivänä ei kuitenkaan levätty vaan lähdettiin Olavin kanssa 20 km:n lenkille jossa aikaa meni 1.20. Lenkit yritettiin mitata mahdollisimman tarkkaa autoa ja polkupyörää käyttäen.
Nilkka hieman haittasi harjoittelua alkukeväällä mutta ei se kovasti Mäkilää hillinnyt, harjoittelun lisäksi mies suunnisti ahkerasti pm tasolla ja Jukolan viestissä. Alkukesästä Eläintarhan kentällä vitosen kisa, aika 15.02,4. Kesäkuun lopussa pm viestit joihin Mäkilä yritti aina parhaansa mukaan osallistua, tällä kertaa 4×800 ja 4×1500. Samalla kun mies Satakunnassa oli viestien jälkeisenä päivänä tuli juostua Teljässä 3000 metriä aikaan 8.50,2. Tuttu mies voitti, Olavi Suomalainen, 8.18 ajalla. Viikon päästä olympiastadionilla kulki jo kovempaa, 8.41,4.
Pm kisoissa Raumalla tuli vitosen voitto ilman suurempaa voittotaistelua, aika 15.06,8 riitti selvään voittoon ennen PoTan Heikki Lempelää joka juoksi 15.17,2. Kolmen päivän päästä Rauman kisasta alittui 15 minuuttia Turussa, 14.51,8. Muutamaa päivää myöhemmin Turun kisasta Loimaalla, 3000 metriä meni 8.38,8 vaikka miehen kommenti oli että ”on tosiaan sisutonta mun juoksu”. Mäkilä lähti myös Satakunnan alueen kestävyysjuoksun ”näyteikkunaan”, Yyterin piikille. Vielä oli kärjen meno hyytävän kovaa voittajan Kaipolan Vireen Seppo Nikkarin johdolla. Nikkari käytti aikaa järjestäjien mukaan 27,7 km:n matkalla 1.26,05. Toiseksi tullut KKV:n Olavi Suomalainen hävisi kolme minuuttia. Mauri Mäkilä oli 16. ja aikaa meni 1.40,32. Hieman oli takkuista loppuvuosi johtuen suurimmaksi osaksi jalkaan tulleista rakoista jotka hieman hitaasti parantui. Mutta joulukuussa alkoi jo olla eri mies lenkkipoluilla, viimeisellä viikolla ennen vuodenvaihdetta alkaa jo olla mukavasti kilometrejä päiväkirjassa.
1972 alkuvuosi on hyvää harjoittelua, hän alkaakin päästä 140 km:n viikko vauhtiin. Huomiotavaa on että hänen pisimmät lenkit olivat 22 km:n luokkaa. Harjoituksia kyllä oli liki aina kaksi kertaa päivässä. Palma-viestissä Euran Raiku ja Mauri Mäkilä ovat mukana, Raikun sijoitus 40. Pm maastot toukokuussa 5 km:ä, sijoitus neljäs. Päiväkirjassa lukee ” ei oikein ollut mennäkseen”. Maakuntaviestissä kuitenkin Mäkilä näytti jo tulemistaan, oman osuuden kakkonen Pekka Sallin takana mutta kuitenkin voitto kolmikosta Suomalainen, Gylling ja P. Lönnberg. Kisat olivat kuitenkin hyvää harjoitusta Nilsiän SM maastoihin jossa oli hyvä verrata omaa vauhtia Suomen kestävyysjuosun tasoon. 5 km:n matkalla eroa voittajaan Mikko Ala-Leppilampeen oli 21 sekuntia ja sijoitus 29. Olavi Suomalainen oli sijalla 17 ja eroa Mauriin tuli 17 sekuntia. ”Liian luja alku, lopussa tuli väsymys”kommentoi Mauri ensimmäistä miesten SM juoksuaan. Satakuntalaisista ehti vielä eteen Porin Pekka Salli joka oli juuri Mäkilän edellä kahden sekunnin turvin. Pm maastoissa eroa oli vielä 21 sekuntia Sallin eduksi ja maakuntaviestissä 8 sekuntia.
Toukokuun lopussa oli jo vauhti mukavaa, Eläintarhan kentällä niukka tappio vitosella Kyösti Koskiselle ajalla 14.37,8. Kesäkuussa taas oli perinteinen Jukolanviesti ja juoksukisojen ohessa muutama muukin suunnistuskisa. Pm kisoissa Mäkilä juoksi vain 1500 metriä ollen sijalla 8. Kisoja oli kesällä seuraavasti: 14.6 Turku 5000 m 14.37,4 23.6 Kuortane 5000 m 14.57,6 7.7 Köyliö 3000 m 8.45,8 16.7 Somero 3000 m 8.34,8 19.7 Turku 5000 m 14.42,6 27.7 Vuosaari 3000 m 8.30,0 15.8 Lahderanta 3000 m 8.34,0 24.8 Pori 3000 m 8.37,6 eli hyvällä tasolla Mäkilä oli koko kesän. Loppuvuonna viikkomäärät nousi jo sinne 160 -170 km:n välille. Hyvästä tason noususta kertoo myös loppusyksyn Yyterin piikki jossa Mäkilä kohentaa viime vuoden suoritusta reippaasti. Nyt sijoitus on kuudes ja aika 1.35,13. Nyt voiton vie Kankaanpään Martti Kiilholma ajalla 1.28,16.
1973 alkuvuonna Mäkilän viikkokilometrit nousi jo hyvälle tasolle vaikkakin itse piti niitä vähäisinä. Tietysti asia näinkin on jos vertaa niihin absoluuttisen huipun Suomalaisiin. Tammikuusta alkaen viikot menivät suht ilman ongelmia joten kilometrit pysyivät hyvällä tasolla. 171-175-118-171-169-0 (käsi paketissa)-121-178-180-183-128-181-182-185-127. Huhtikuun loppupuolella alkoi mäkikausi ja ”keventely” jonka jälkeen km:t olivat 150-162 luokkaa/viikko. Pitkät lenkit olivat edelleen ”maltillisia” 20-22 km mutta välillä mentiin n. 30 km:n lenkkejä. Mauri Mäkilä oli myös paikalla jossa alustettiin Suomalaista tulevaa maastojuoksuhistoriaa nimittäin talvella 4. maaliskuuta järjestettiin liukkaissa ja talvisissa olosuhteissa MM maastokatsastukset jotka menivät Mäkilältä pieleen lähinnä liukasteluun ilman piikkareita. Kärkimiehet olivat Esko Lipsonen, Seppo Nikkari ja Pekka Päivärinta. Lipsonen käytti aikaa 38.03 ja sijalla 24 ollut Mäkilä 43.26. Alla lähtö juuri tapahtunut Kaarinassa ja Pekka Päivärinta vie joukkoa.
Alla kuvaa matkan varrelta. 143 on Reino Paukkonen, 155 Matti Salonen, 116 Olavi Hedman. Kuvaajan mukaan num 162 on Mauri Mäkilä??
Korson Piikillä maaliskuun 18. päivä lumi oli juoksijoiden riesana. Kisan hankaluudesta kertoo ehkä sekin että voittaja Paavo Leiviskä ei pääsyt eroon yllätysmiehestä Hyvinkään Antti Pasasesta ennen kuin Pasanen sukelsi mahalleen kymmenen sentin lumikerrokseen. Eroa miehillä oli maalissa 20 sekuntia. Lumi ei ollut myöskään Mäkilän mieleen, sijoitus oli kyllä ihan hyvä 10. Mäkilän aika 1.24,01 ja ero 2,5 minuuttia kärkeen. Alussa pitkään kärkikaksikon kanssa juossut Pentti Rummakko jäi lopulta Mäkilän taakse.
Korson piikki 1973, 2 km juostu, Mäkilä ei aivan kärjen mukana ole jossa juoksevat Paavo Leiviskä (2), Antti Pasanen (59) ja Pentti Rummakko (13)
Huhtikuun alussa Teljän hölkässä tuli ainut tappio yhdelle Rauman seudun kovimmista juoksijoista, Salaman Aarre Karoselle. 18 km:n kisan vei Olavi Suomalainen ja Mäkilä oli kolmas, häviten Karoselle kaksi sekuntia. Pm maastoissa 6.5 huippukuntoinen Martti Kiilholma oli 15 km:llä Mäkilälle liikaa. Eroa maalissa 17 sekuntia mutta kova kilpakumppani Pentti Lönnberg jäi selvästi kolmanneksi. SM maastoissa Mikkelissä8. toukokuuta, Mäkilä epäonnistui ollen vitosella sijalla 44, mutta huono kenraali merkitsee hyvää ensi-iltaa, näin kävi myös hänelle. Toukokuun 27. päivä syntyi kympin ennätys joka jäi uran parhaaksi, 29.36,8. Tavoite olikin juosta alle puoli tuntia. Lopussa Mäkilä sai hyvää vetoapua kun Seppo Tuominen ohitti miehen kierroksella jonka kantaan Mäkilä kiinnittyi. Sijoitus oli kahdeksas kun kisassa oli mukana 25 miestä ja viimeisen PoTan Pauli Savolaisen aika oli 31.05,0. Kunto säilyi kovana ja 6. kesäkuuta tuli vitosen ennätys niin ikään olympiastadionilla kovassa seurassa
Viikonpäästä Kankaanpäässä vitonen liki ennätyksen tuntumaan, 14.16,8 ja heinäkuun alussa 3000 metriä Kokemäellä 8.25,2. 10. heinäkuuta Paimiossa kunto oli edelleen kohdillaan, taas vitonen ennätyksen tuntumaan, 14.18,4. Pm kisoissa Raumalla Mäkilä juoksi vain 1500 metriä ollen taas ennätysvauhdissa. Toinen sija Pekka Sallin jälkeen ajalla 3.54,5. Loppukuusta 3000 metriä 8.33,2 ja kaksi päivää myöhemmin melkein ennätys vitosella 14.13,8. Kova kisatahti söi mehuja ja 30. heinäkuuta vitosen kisassa oli tuloksena keskeytys.
Tästä alkoi matka kohti ensimmäisiä Kalevan kisoja jossa Mäkilällä oli 5000 metrille ja 10 000 metrille oikeutettavat tulokset. 10.8 oli vuorossa kymppi, sijoitus 13. ja aika mukava 29.48,0. Seuraavana päivänä vitonen, joka myös kulki hyvin, 14.19,6 ja sijoitus 11. Mäkilä oli erittäin tyytyväinen molempiin juoksuihinsa.
10 000 metrin kisa Kalevan kisoissa 1973. Mauri Mäkilä numerolla 35 kuvassa neljänneksi viimeisenä, takanaan Kaarlo Maaninka. Miehiä kärjestä lueteltuna: Seppo Tuominen, Lasse Viren, Pekka Päivärinta, Seppo Nikkari, Martti Kiilholma, Reino Paukkonen.
Elokuun lopulla Mauri Mäkilä kävi TUK:n mestaruuskisoissa Imatralla,hieman alle 15 minuutin ajalla TUK:n tähtijuoksijan Rauno Mattilan takana, 14.57,0.
Tästä alkoi matka kohti ensimmäistä maratonia ja heti SM sellainen. Ihan hyvältä ei näyttänyt koska kuusi päivää aikaisemmin Puistolan juoksussa omien sanojen mukaan oli vaikeata. Matka oli 15 km, aika 46.53 ja sijoitus toinen KU-38 Pekka Salomaan takana sekunnin hävinneenä.
Päivää ennen SM maratonia päiväkirjassa lukee, Lepo ei haluja lähteä. Mutta seuraavan päivänä kulkee hyvin. Ensimmäinen maraton aikaan 2.23,04 ja sijoitus 8. Aika on hyvä vielä kun ottaa huomioon matkan aikana tapahtuneet puskassa käynnit ja myös se että koko maraton oli lähinnä äkkinäinen päähänpisto. Lisäksi ilma oli kisapäivänä hieman kylmää, sateista ja koleaa. Voittaja Reino Paukkonen sanoi kisan jälkeen että 2 minuuttia oli kylmän ja koleuden vero. Hänen voittoaikansa oli 2.14,14. Mäkilän päiväkirjassa merkintä juoksusta olosuhteista huolimatta ” helppo juoksu” ja mies itsekkin muistelee vuosien jälkeen että yhtään ei ollut väsynyt juoksun jälkeen. Loppusyksystä oli muutama maantiejuoksu kuten Puistolan ympärijuoksu. Tiukka kisa päättyi sekunnin tappioon KU-58:n Pekka Salomaalle. Salomaa oli tuohon aikaan Mäkilän kanssa suht samalla tasolla rata ajoissa. Pitkä kausi jatkui Yyterin piikkillä syyskuun lopussa mutta maratonin rasitus näkyi vielä kintereissä eikä hän pystynyt vastaamaan Martti Kiilholman ja Pekka Sallin vauhtiin. Kiilholman voittoaika oli 1.30,22 ja Mäkilän 1.31,31 eli ei se nyt kovin huonosti mennyt vaikka miehen kommentit oli” Ei ollut yksinkertaisesti kanttia mennä kovempaa. Palautuminen maratonilta ainakin minulta olevan varsin hidasta. Jalat eivät yksinkertaisesti toimineet”. Kausi loppui hyvällä juoksulla Sahalahdessa Kultakukko viestissä jossa Euran Raikun joukkue oli kuudes. Mauri Mäkilä juoksi avausosuuden mallikaasti tullen vaihtoon ykkösenä kannoillaan TuTon Heikki Lehto, pari sekuntia erotti miehet vaihdossa. TuTo lopulta kuitenkin voiton vei, joukkueessa juoksi mm. Olavi Hedman; Lasse Mickelsson ja Markku Laine.
1974 alkukausi näytti hyvältä, Korson piikillä voitto joka oli samalla karsintaa Bostonin maratonille. Piikki oli neljäs ja nyt uusitulla reitillä. Kisa oli tiukka, Mäkilä ja Seppo Helenius eivät saaneet toisistaan eroa 25 km:n matkalla vaan voitto ratkesi vasta sata metriä ennen maalia viimeisessä ylämäessä jossa Mäkilä sai nykästyä parin metrin etumatkan, mikä piti sitten loppuun saakka. Voitto aika oli 1.21,07 . Ajat olivat melko mukavia olosuhteisiin nähden, koska kisan loppupuolella aikana lumisade teki tien pinnasta liukkaan. Huhtikuun Bostonin keikka jäi väliin ja näin Mauri kommentoi asiaa 1974 Teljän hölkän voiton jälkeen.
”Pyysiväthän ne minua Bostoniinkin, mutta en lähtenyt. Olen ollut havaitsevani että Bostonissa käyneet ovat lähes järjestään olleet sitten kesällä enemmän tai vähemmän poissa kuvioista”.
Pm maastoissa 15 km:llä Mäkilä antoi tuiman vastuksen Kiilholmalle, häviten vain kolme sekuntia. SM maastoissa Kalajoella meno oli hieman takkuista pitkällä matkalla. Sijoitus 32. ja 3.33 kärkeen. Hieman huolestuttavaa oli että selvästi pm maastoissa Mäkilälle hävinnyt Kankaanpään Pekka Salli (sij. 20.) kukisti nyt hänet liki minuutilla. Pm kisoissa vitosella meno oli tahmeaa, selkeästi mitalien ulkopuolella neljäntenä ajalla 15.21,0.
TUK:n alaisissa kisoissa pm tasolla Mäkilä voitti 3000 metriä kohtuu aikaan, 8.49,6 ja mestaruuskisoissa vitosella Vuoksenniskan Rauno Mattilan ottaessa omansa, Mäkilä oli kolmas mutta aika painui taas yli 15 minuutin, 15.03,2. Kauden vaikeutta korostaa Kalevan kisojen kymppi jossa Mäkilä joutui keskeyttämään. Alavireisellä kaudella myös maratonit jäivät väliin mutta loppusyksyllä alkoi taas kulkemaan. 24.9 Puistolan ympärijuoksussa tuli voitto ja kymmenennen kerran järjestetyssä kisassa reittiennätys, 46.28. Vantaan Pekka Salomaa jäi nyt yli minuutin päähän. Yyterin piikillä syyskuun lopussa Mäkilä pystyi voittoon kukistamalla Pekka Sallin yli kolmella minuutilla. Aikakin taas paranee, nyt hänen oma reittiennätys kirjataan aikaan 1.30,16. Reittiennätys on edeleen Nikkarin 1971 juostu 1.26,05. Maalissa Mäkilä kertoi ” Tämä oli helppo juoksu. Missään vaiheessa ei tarvinnut rutistaa sen kummemmin”. Lisäksi Saarijärvellä lokakuun 20.päivä hän oli 20 km:n maantiejuoksussa mukana. Kisan voitti Kaarlo Maaninka ja Mäkilä oli neljäs, 1.17 voittajaa jäljessä. Kausi oli kuitenkin kokonaisuudessaan Mäkilälle pettymys, koska juoksu ei missään vaiheessa noussut viime vuoden tasolle. Syyksi hän kertoi pieleen menneen harjoittelun omilla systeemeillä, määrällisesti oikein mutta vauhdillisesti liian kovaa. Hän oli erittäin toiveikas tulevaisuudesta koska oli kuukausi ennen Yyterin piikkiä aloittanut Jouko Elevaaran valmennuksessa, joka oli tuonut jo paljon uusia asioita joista Mäkilä oli erittäin tyytyväinen. Vielä jäi virtaa 10.11 marraspiikkiin Korsossa, sijoitus viides hyvällä ajalla, 1.20,07. Vielä 20 km:n kohdalla Mäkilä ja hänen edellään maaliin tullut Saarijärven Matti Vuorenmaa olivat kärkikolmikon kanssa samassa tahdissa. Kisan voitti KU-38 mies reittiennätyksellä Matti Salonen, 1.18,48. Mäkilän taakse jäi kovista nimistä Esko Lipsonen.
Marraspiikin alkuvaiheet menossa
Marraspiikin kärkeä. Vas. Raimo Hämynen, Mauri Mäkilä, Matti Vuorenmaa, Matti Salonen ja Heikki Vakkuri
Mauri Mäkilän kauden parhaaksi vitosella jää Helsingissä 1.8 juostu kisa jossa Mäkilä oli 6. Aika oli 14.33,6.
Muut kauden 5000 m:n juoksut: 14.7 Somero 14.52,8 (7) , 31.8 Saarijärvi 14.59,0 (5). Kisan voitti Saarijärven Pullistuksen Kaarlo Maaninka. 22.6 Kuortane 15.00,4 (10). Kisan voitti Ruotsin Bengt Nåjde ja Mäkilän edellä oli mm. Uudenkaupungin Roiman Juhani Väli-Mattila ja Laitilan Jyskeen aarre Karonen.
Salli vielä Yyterin piikillä johdossa 8 km:n kohdalla, Mauri Mäkilä seuraa tiukasti
1975 Mauri Mäkilä kävi myös juoksemassa hallissa kilpaa, TUK:n mestaruuskisoissa Turussa. Matkana oli 3000 metriä ja tuloksena pronssia. Edellään Rauno Mattila ja tuttu mies Porista, Pekka Salli. Mäkilän aika oli 8.28,6 ja sillä irtosi hallitilaston 16. sija. Mattilan voittoaika oli 8.19,6.
Rauno Mattila vetää TUK hallikisoissa ja Pekka Salli (8.25,2) seuraa. Kolmantena juoksee ilmeisesti Seppo Pesonen EnonkPy (kisan neljäs 8.31,0) ja hänen takanaan Mauri Mäkilä
Korsossa Mäkilä ei pystynyt uusimaan voittoaan mutta paransi viime vuoden aikaansa peräti kolmella minuutilla. Nyt sijoitus oli viides mutta hyvin hän piti pintansa nimimiesten mukana. Vaalan Paavo Leiviskä oli oma luokkaansa, 1.16,26 mutta TuUl:n kova Jukka Toivola ei ollut kuin runsaan puolen minuutin päässä. Edelle ehti vielä Reino Paukkonen ja Seppo Helenius. Lujaa miehet menivät, Mäkilänkin km aika suoraa muunnettuna puolimaratonille olisi tarkoittanut 1.05,54 aikaa.
Pm maastoissa 15 km:llä Martti Kiilholma näytti taas voimansa ja voitti toiseksi tulleen Mäkilän 43 sekunnilla. Nyt kuitenkin taakse jäi Olavi Suomalainen. Euran Raiku osallistui huhtikuiseen perinteiseen Palma-viestiin ja Mäkilän osuus oli ensimmäinen 12.7 km jossa pääsikin samaan matkaan nimimiesten kanssa testaamaan vauhtiaan. Osuuden ykkönen oli Lasse Viren ja kyllä Mäkilän vauhtia kuvaa se että hän oli samalla minuutti luvulla vaihdossa kuin Viren.
SM maastoissa tuli paras sijoitus, 18. edellä muutamalla sekunnilla sellaiset nimimiehet kuin nuori Kaarlo Maaninka ja kokenut Seppo Matela. Kausi näytti muutenkin kokonaisuutena viime vuotta parempana sillä jo Toukokuun kympillä oli vuorossa uran neljäs 10 000 metriä, edellinenhän oli päättynyt keskeytykseen. Tällä kertaa kisana oli B erä ja siltikin Mäkilä pystyi 30 minuutin alitukseen.
Vauhti pysyi hyvänä sillä kesäkuun 8. päivä Mäkilä juoksi Kankaanpäässä hienon vitosen 14.21,0 joka riitti viidenteen tilaan. Pm kisoissa tuttu kolmikko ratkaisi vitosen mitalit: 1. Martti Kiilholma 14.22,8 2. Olavi Suomalainen 14.30,4 3. Mauri Mäkilä 14.30,4. Mainittakoon että Mäkilä testasi myös vauhtiaan hieman oudommalla matkalla, nimittäin maililla. Tähän tuli mahdollisuus 21.8 Vammalan tähtikisoissa jossa aika oli 4.19,8. Kisan voitti Viipurin Heikki Vakkuri hyvällä ajalla 4.04,2 ja toinen oli Mikko Ala-Leppilampi. Viides oli viime vuoden kasin Suomen mestari, Köyliön Tarmo Tupala jonka aika oli 4.15,8. Ratakausi oli kuitenkin Mäkilälle onnistunut, sitä korostaa vielä se että 13.8 Nokialla syntyi 3000 metrin ennätys joka jäi hänen kaikkien aikojen parhaakseensa, 8.21,0 (sij. Nokialla 8.). Pekka Päivärinta hurjasteli voittoon, 8.00,4 ja Maurin ikuinen kanto kaskessa, Martti Kiilholma oli toinen, 8.06,8.
Lisäksi elokuussa Nokian ja Vammalan kisojen välissä Mäkilä otti TUK:n mestaruuskisoissa 1500 metrillä hopeaa 4.07,2. Voiton otti Kallislahden viestin Rauno Koivula.
Hyvä kausi takanaan oli aika taas juosta maraton. Kisa oli Ruissalossa 21.9. Mäkilä lähti rohkeasti Turun Weikkojen Aarno Ristimäen ja Urheiluliiton Pekka Päivärinnan vauhtiin. Mutta vitosen kohdalla jo kaksikko oli repinyt minuutin kaulan. Alku oli myös Mäkilälle tuimaa, hänen vitosen väliaika enteili alle 2.20 loppuaikaa. 20 km:n väliaika antoi vielä mahdollisuudet alle 2.22 aikaan. Tässä kohdassa Päivärinta keskeytti ja Ristimäki jatkoi tasaosella vauhdilla 2.13, 30 loppuaikaan tähtäävää vauhtia. 30 kilometrin kohdalla Mäkilä oli vielä alle ennätysvauhtinsa ja 35 km ohittui vielä 2.23,40 loppuaikaan ennustavaa vauhtia mutta lopussa hänen meno hyytyi pahasti. Mäkilä ajatteli että maali ei tule koskaan vastaan ja kun Ruissalon reitti on hieman mutkainen niin joka mutkan takaa hän odotti sitä helpotusta. Ristimäki juoksikin kovan ajan 2.16,29 ja Mäkilä vaikeasta lopusta huolimatta 2.25,54 joka oli kotimaisen tilaston sijalla 16.
Ristimäen ja Mäkilän väliajat: 5 km 15.31/16.34 10 km 31.08/32.15 15 km 47.08/48.50 20 km 1.03,16/1.06,56 25 km 1.19,06/1.24,22 30 km 1.35,20/1.41,35 35 km 1.51,50/1.59,05
1976 Mäkilä kovensi entisestään harjoittelua. Tammikuu alkoi hyvin vk kilometrit 190-190-190-140. Helmikuussa mentiin ensimmäistä kertaa yli 200 kilometrin, 210-210-210-150. Pitkät lenkit olivat jo melkoisia, maaliskuussakin samalla viikolla kaksi 40 km:n lenkkiä jotka kertovat omalta osaltaan tavoitteiden koventumisesta maratonia kohtaan. Talven ja kevään harjoituskirjan teksti kertoo myös henkisen puolen olevan kunnossa, lenkit tuntuvat mukavilta ja helpoilta. Mäkilällä olikin lenkillä tapana tehdä päässään lenkillä jo seuraavan päivän töitä.
Maaliskuu meni vielä kovemmin kuin edellinen, 230-230-230-168. Kilometrimäärät ovat tarkoin laskettu kuten tuotantopäällikön virkaa töissä nauttivan Mäkilän työnkuvan mukaisesti . Tässä vaiheessa ei mitään hälyttävää ilmene, harjoitukset sujuvat hyvin muutamia hieman raskaampaa lenkkiä lukuunottamatta. Välillä lenkkiseurana mukana Olavi Suomalainen jolla tähtäimenä Montrealin olympiamaraton. Kevään ensimmäinen kisa oli 28.3 Teljän hölkkä jossa oli kova kaksikko mukana, Olavi Suomalainen ja Esa Tikkanen joka oli -75 juossut ennätyksensä vitosella hieman paremmin kuin Mäkilä, 14.10,0 ja tähtäsi ennenkaikkea kesällä maratonille.
Kovassa tuulessa juostu 18 km:n kisa meni reittiennätyksellä Suomalaiselle, 55.01. Mäkilä antoi hyvän vastuksen ollen toinen vain neljä sekuntia jääneenä. Tikkanen oli kolmas 55.22 ja hänen seurakaveri Saarijärveltä, Matti Vuorenmaa neljäs.
Miehet hölkän jälkeen. Numerot olivat enteilevästi etukäteen sijoitusten mukaan jaettu
Teljän jälkeen harjoituskilometrit pysyivät edelleen kovina. Huhtikuussa tuli mukaan Maurille, ei niin omia olevat vetoharjoitukset. Ei perinteisiä kilometrin vetoja vaan vaihdellen 5 x 300/300 tai 10 x 300/300 aina kympin lenkin päälle. Huhtikuu meni siis 212-220-150-165 joten alkoi olla herkistelyn tuntua.
Huhtikuun alussa Mäkilä suuntasi Imatralle jossa oli 12 kilometrin maantiejuoksu, Servelenkki, jossa aika 36.49 riitti kovassa seurassa yhdeksänteen sijaan. Kisan voitti ylivoimaisesti Lahden Ahkeran Ismo Toukonen jonka aika oli 34.53. Suurin osa Mäkilän edellä olleista olivat harjoitelleet talvella ja keväällä etelän lämmössä. Edestä löytyikin sellaisia miehiä kuten Reino Paukkonen, Antti Loikkanen, Vilho Paananen ja Rauno Mattila.
Miehet oikealta: Hannu Kärhä, Vilho Paajanen, Reino Paukkonen, Ismo Toukonen, Raimo Hämynen, Risto Tuominen, Mauri Mäkilä, Heino Lipsanen ja Hannu Okkola
Huhtikuun 11. oli perinteinen Palma-viesti jonne Euran Raiku matkasi. Mäkilälle lankesi taas avaus osuus, joka meni Maurin mukaan heikosti. Sama osuus mutta tosiaan, aika oli viime vuotista heikompi hiukan yli minuutin.
Viikon päästä oli Harjavallassa 15 km:n Huovin hölkkä jossa oli aika haastavat olosuhteet kun kova ja kylmä luoteistuuli sai monen juoksijan nenänpään valkoiseksi jo ennen puoltamatkaa. Mäkilää tämä ei niin haitannut koska voitto irtosi 50.32 ajalla. Kisa oli hieman harvinaisempaa herkkua kun Mäkilä sai vastaansa harvemmin samalla viivalla olleen RTU:n Mikko Santosen. Lisäksi mielenkiintoa toi TuTon Markku Laineen mukana olo. Laineelle, joka oli 1975 ottanut Kalevan kisojen 1500 m:llä hopeaa ja voittanut maastomestaruuden 20 vuotiaiden sarjassa, matka saattoi olla liian pitkä. Näin olikin koska puolimatkassa Mäkilä ja Santonen olivat sadan metrin karkumatkalla. Tasaisesti kaksikko menikin kunnes Mäkilä laittoi isomman vaihteen päälle, eikä Santonen pystynyt vastaamaan. Maalissa ero oli hieman yli puoli minuuttia. Markku Laine tuli kolmanneksi 51.59 ajallaan.
Perinteisen mäkikauden välipalana oli maakuntaviestit ja pm maastot jossa Mäkilä teki harvinaisemman tuplajuoksun kuten Martti Kiilholmakin. Lyhyemmällä matkalla järjestys oli 1) Kiilholma 15.59 2) Mäkilä 16.05 ja pidemmällä 1) Olavi Suomalainen 47.14 2) Kiilholma 47.17 3) Mäkilä 48.44
Harjoittelu oli sujunut hyvin koko talven sekä kevään ja kaikki näyttää hyvältä ajatellen Oulun SM maratonia 22.5. Viime vuoden lopun katkeamista Ruissalossa varmasti silmällä pitäen hän on lisännyt paljon kilometrejä Oulua kohti mutta kisa oli alusta alkaen vaikeata, tuloksena yhdeksäs sija ja aika 2.25.55. Mauri tuskin itse antaa tilaa jossittelulle mutta valmistavan viikon kolmen päivän ripuli pilasi varmasti jotain, eikä tuskin ollut parasta valmistautumista kisaan. Etukäteen veikkailtiin nopeaa maratonia mutta lämmin sää, varjossa yli 20 astetta ja vastatuuli paluumatkalla kääntöpisteestä verottivat aikoja niin että Voittajan Håkan Spikin voittoaikakin oli 2.17,47. Tuuli puhalsikin noin 4.5 m/s vastaan joka asiantuntijoiden mukaan vei aikoja noin 2 minuuttia heikommiksi, helteestä puhumattakaan.
Mäkilän väliajat verrattuna kärkimieheen:
5 km 24 miestä 16.20, mm. Mäkilä.
10 km 17 miestä 32.46 mukana edelleen Mäkilä.
15 km 13 miestä 48.31, Mäkilä sijalla 16. 49.25.
20 km 12 miestä 1.04,27, Mäkilä sijalla 16. 1.06,27.
25 km 11 miestä 1.20,57, Mäkilä sijalla 16. 1.24,34.
30 km 6 miestä 1.37,18 ( Suomalainen, Nikkari, Toivola, Kiilholma, Spik, Paajanen), Mäkilä sijalla 13. 1.41,31. Mäkilä joutui juoksemaan yksin, edellään minuutin päässä Ari-Pekka Gylling ja takan minuutin päässä Liukkonen.
35 km Kiilholma 1.53,49, Mäkilä 9. 2.00,38.
40 km Toivola, Spik, Suomalainen 2.10,29. Mäkilä sijalla 9. 2.19,00.
Vielä 16.5 oli lenkillä otettava kevyesti kun vatsa ei pitänyt vauhdista. Jonkun vertailun voi tehdä Esa Tikkaseen joka kaksi kuukautta aikaisemmin hävisi Maurille selvästi, juoksi Oulussa ensimmäisen maratoninsa 2.20,40 ja sijoitus kuudes.
Oulun maratonilla kärkiviisikko omilla teillään. Vas. Håkan Spik (1) , Martti Kiilholma (5), Vilho Paajanen (4), Jukka Toivola (2) ja Olavi Suomalainen (3)
SM kisojen jälkeen paluu arkeen ja kovaa veto harjoittelua mukaan läpi kesäkuun. Muutama hyvin mennyt kisa heinäkuun alussa osoittaa että kaikki näyttä taas hyvältä. 3000 Kokemäellä 8.44 , Lahdessa mukava vitonen 14.38.0 ja pm kisoissa niin ikään 5000 metriä, 14.44,0 Kiilholman takana toisena. Kiilholma juoksee 14.37,0. Loppukuusta vielä Espoossa 5000 metriä 26 asteen lämmössä 15.02,2, jolla hän voittaa TUK:n mestaruuden. Heinäkuun lopussa oli tarkoitus juosta 10 000 metriä Imatralla mutta aikataulut sotkivat tämän yrityksen.
Kausi jatkui elokuun 12. päivä Paavo Nurmi Gamesissa jossa oli kotimainen kärki mukana, Amerikkalaisen Paul Geisin voittaessa 13.35,12. Seuraavilla sijoilla olivat Vainio, Viren, Orimus ja Päivärinta. Mäkilä juoksi mukavan ajan 14.31,80. Tahti säilyi kovana ja jo neljän päivän päästä oli Nokialla kv. 5000 metriä jossa tulikin taas onnistunut juoksu ajalla 14.21,4. Kärki kävi taas omaa kamppailua voitosta joka meni 13.30,3 ajalla Kenian John Ngenolle jonka ennätys oli tullut kuukautta aikaisemmin Kanadassa, 13.20,6. Paul Geis oli kakkonen ja seuraavat sijat menivät Suomalaisille: Tapio Kantanen (13.34,2), Seppo Nikkari (13.34,8) ja Lasse Viren (13.37,2). Vielä Nokialla kv. 3000 metriä härkäviikon päätteeksi 8.29,4. Voiton vei Mikko Ala-Leppilampi 8.18,4.
Hyvä ratakausi takana oli aika suunnata synnyinseuduille hölkkäkisoihin jossa ensiksi oli syyskuun 19.päivä 14 km:n Lallin hölkkä. Mäkilän oli saanut varteenotettavaksi vastustajaksi Tampereen Simo Kaukosen joka oli juhannuskisoissa Saarijärvellä juossut 5000 metriä 14.32,4. Köyliössä kuitenkin Mäkilän voitto ei ollut missään vaiheessa uhattuna, Kaukonen tuli toiseksi häviten Mäkilälle 47 sekuntia. Vielä oli tähtäimessä syyskuun lopussa Yyterin piikki ja jospa nyt olisi aika jättää Martti Kiilholma toiseksi. Hyvästä yrityksestä huolimatta Kiilholma voitti ja Mäkilä tuli toiseksi. Miesten välinen ero oli 16 sekuntia.
1977 oli hieman jonkinlainen ”välivuosi” kisojen suhteen. Syynä saattaa olla myöhäisen harjoittelun aloitus ja terveysongelmat. Teljän hölkkä huhtikuun alussa meni hänen tahtiinsa aika ylivoimaisesti. Toiseksi tullut Vähärauman Markku Lehtonen hävisi 42 sekuntia. Mutta viime vuoden ajastaa hän jäi yli kaksi minuuttia. Pm maastojen pitkällä matkalla hän oli taas toinen, kuusi sekuntia Martti Kiilholman takana. Pm ratajuoksut 19.7 menivät Mäkilän tasoon nähden heikosti. 5000 metriä 15.16,0. Kiilholman ollessa liki kierroksen edellä, 14.21,2. Väliin mahtui vielä PoPyn Seppo Hakala joka 5.7 oli ensimmäistä kertaa alittanut 15 minuuttia, 14.53,31. Nyt Mäkilän lyömiseen riitti 15.05,0. Kympillä Mäkilän sijoitus oli myös kolmas, aika painui hänelle vaatimattomaksi 31.46,2. Edellä olivat sellaiset miehet kuin Markku Lähteenmäki ( 31.07,6) sekä Jari Paalanen (31.37,2), molemmat VsV:n juoksijoita ja omilla ennätyksillään. Syyskuussa Mäkilä kävi juoksemassa Puistolan ympärijuoksun 15 km:n kisan ja voitti sen ajalla 48.20. Toiseksi tuli Pakilan Visan Väinö Vornanen joka oli juossut kesäkuussa kympin ennätyksekseen 31.27,2. Loppusyksyllä oli myös taas Euran vieressä Köyliössä Lallin hölkkä jossa kovaan kuntoon päässyt Seppo Naukkarinen yllätti Mäkilän voittokamppailussa 16:lla sekunnilla. Radikaalin muutoksen Mäkilä teki harjoitteluun marraskuun alussa. Aamulenkit jäi pois eikä ne palanneet seuraavana vuonnakaan harjoitusohjelmaan.
1978 Mäkilä alkoi enemmän kallistua suunnistuksen suuntaan mutta vielä oli yksi maraton juostava muutaman pettymyksen jälkeen. Kilometrit olivat entisiin vuosin todella pieniä mutta pohjat kestävät todennäköisesti kauden loppuun.Tammikuu ja helmikuu mennään keskimäärin 125 km:n viikoilla. Maaliskuussa hän juoksee hieman enemmän, noin 150 km/vko. Kuun lopussa Mäkilä suuntaa taas Teljän hölkkään jossa kyläilymatkalla lähistöllä ollut Lestijärven Kiiston Antero Kanala otti voiton 54.40 ajallaan. Mäkilä juoksee toiseksi 55.11 ja parantaa viime vuoden aikaansa parilla minuutilla. Huonolle miehelle ei hän hävinnyt, Kanala oli 1977 SM maastojen pitkän matkan 18. ja juoksi kympin samana vuonna hienosti 29.47,2. Mäkilä oli kisan jälkeen aikaansa tyytyväinen. Hirveästi hän ei enään lupaillut juosta sileitä matkoja vaan keskittyy enemmän suunnistukseen jonka aikookin ottaa päälajikseen tulevina vuosina. Mutta vielä hän sanoi pitävänsä päätähtäimenä kuluvan vuoden SM maratonia.
Euran-Kauttuan Urheilijat osallistuu ensimmäiseen Karhu-viestiin kunto- ja erikoisjoukkueiden sarjaan ja Mauri juoksee avausosuuden 11 km:ä. Oman sarjan ykkösaika 33.51 joka oli avausosuuden kokonaiskisan kolmosaika kovien Risto Ala-Korven ja Jukka Toivolan takana. 1977 pm vitosella Mäkilän nenittänyt Seppo Hakala hävisi hänelle nyt puolestaan 47 sekuntia.
Huovin hölkässä 16.4 Mauri Mäkilä on kolmas 50.15 ja edellään ykkösenä TuWen Jouko Santanen ja Punkalaitumen Matti Heikkilä. 16 km:n matkaan Santanen käytti aikaa 49.47. Huonoille miehille ei Mauri nytkään hävinnyt, Santanen oli esim. 1976 SM maastojen pitkän matkan 5. ja -77 kuudes. Pm maastoissa Porissa Mäkilä oli pitkällä matkalla kolmas Martti Heikkilän voittaessa. Mäkilä joutui myös päästämään ensimmäistä kertaa lenkki- ja seurakaverinsa Seppo Naukkarisen edelle. Mitään kaksikolta pois ottamatta, Mäkilän juoksua haittasi pistokset juoksun aikana. Jo seuraavana päivänä hän suuntasi jo Angelniemelle jossa oli Isotonic viesti suunnistettavana.
Harjoitusohjelmassa silmiin pistävää on sen aikainen terävöittämisharjoittelu jota ainakin amerikkalaisjuoksija Tom Osler toi Suomeen 70 luvun puolenvölin jälkeen. Tässä harjoituksessa on pääasiassa 800 metrin vedot. Mäkilä yhdisti näitä ylämäkivetojen yhteyteen. Esimerkki harjoitus hänellä : 7 x ylämäkivetoja ja sen jälkeen 3 x 800 m/ 800 mjossa aina loppuosa ylämäkeen (noin 150m) ja takaisin tullessa alamäet kovaa.
Muutaman vuoden tauon jälkeen oli taas SM tason kisat, nyt maastot 14.8 Porissa. Matkana 15 km ja sijoitus hyvä 23. Hänen aika oli 47.00 ja voittajan Kaarlo Maaningan 44.18. Tämän jälkeen 13 päivää aikaa SM maratonille. Aivan putkeen ei taaskaan tuo aika mennyt. 17. päivä pitkän lenkin loppupuolella väsymystä ja vatsa sekaisin. Seuraavana päivänä lenkin jälkeen jalat täysin poikki joten seurauksena oli lepopäivä. 18. päivä ongelmat jatkuvat, nyt 18 km lenkki ja maratontossuista rakkoja. Mutta muutama kevyt lenkki ja lepopäivä teki ihmeitä ja kaksi päivää ennen kisaa olo oli jo lenkillä kevyt. Päivää ennen kisaa vielä 12 km ja sinne yksi alle 3.00 vetokilometri, näin valmiina starttiin. Eikä huonosti mennytkään, tuloksena komea uusi ennätys ja SM kisojen kymmenes sija. ”Keli oli mitä mainioin ja tiesin olevani kovassa kunnossa” sanoi Mauri kisasta.
Lähtö tapahtunut 1978 SM maratonilla
Tässä tulokset Mauri Mäkilän hienosta ennätysjuoksusta
Kesäkuussa oli ohjelmassa Jukolan viesti ja vielä oli aikaa muutamalle edustustehtävälle. Pm viestien 4 x 1500 m, EuRa oli kakkonen 16.34 ja Maurin henk.koht aika n. 4.05. Teljän kisojen 3000 metriä sujui mallikkaasti, 8.38,6 ja vielä pm kisojen 5000 metriä 14.7 aikaan 14.56,3 kakkosena, Punkalaitumen Simo Kaukosen takana. Samana vuonna Helsingissä alkoi suunnistus ottaa omaa painoaan, neljä kertaa viikossa lajin ympärillä alkoi viedä miestä juoksuradoilta poispäin.
Tähän päättyikin Mauri Mäkilän juoksu-ura, hän päätti 31 vuotiaana lopettaa kertaheitolla tälla tasolla juoksemisen ja keskittyä suunnistukseen mutta se on sitten taas aivan eri juttu……