Rauman alueen historiaa -1960

Tervetuloa lukija tutkimaan Rauman alueen kestävyysjuoksun kiehtovaa historiaa. Tämä kaikki mitä olen tänne kerännyt on oma eräänlainen kunnianosoitus kaikille tämän alueen juoksijoille. Osa on ollut enemmän tosissaan kuin toinen mutta veteraani-ikäisenä kilpakuntoilijana tiedän että jokainen sekunti on kovan työn takana eikä tule ilmaiseksi. Tällä seudulla on lukemattomia juoksijoita ollut vuosikymmenten aikana ja lukuisia tarinoita sekä hienoja hetkiä joita tuon juuri teidän iloksi. Uskon myös että niille joille historia ja eräänlainen nippelitieto on verissä, sivusto tuo monta mukavaa lukuhetkeä. Sivusto ei ole tarkoitettu tietenkään vain Satakunnan urheiluihmisille vaan toivottavasti kaikki ympäri Suomea saa täältä jotakin mukaansa, koska monessa paikassa sivustolla on myös kuvia ja juoksuja monista tunnetuista ja vähemmän tunnetuista juoksijoista ympäri Suomea.

En yritä kirjoittaa jokaisen juoksijan jokaista kisaa vaan antaa mahdollisimman tarkan katsauksen alueen juoksijoiden menestyksestä pm- ja SM tasolla sekä TUL:n mestaruustasolla. Sivusto on samalla kestävyysjuoksun eräänlainen ajankuva eri vuosikymmenistä. Koska Otanlahti on Rauman yleisurheilun pyhättö on lukijoiden hyvä tietää myös sen vaiheista koska kuuluuhan se oleellisesti kestävyysjuoksuun tällä alueella, siellä pidettyjen lukemattomien kisojen vuoksi.  Tämän vuoksi olen kerännyt  Otanlahdessa  olevien kisojen tuloksia jotta lukija saa jonkinlaisen käsityksen minkälaisia juoksijoita vastaan Rauman alueen juoksijat  ovat kilpailleet tällä alueella ja minkä tasoisia kansallisia kisoja täällä on käyty kestävyysjuoksussa. Myös vastustajat ovat tärkeitä joten olen yrittänyt myös laittaa tekstiin muidenkin juoksijoiden nimiä ja saavutuksia sekä kuvia.

Historiaosio etenee vuosikymmen kerrallaan  ja niiden sisällä on aina erikseen selostukset TUL:n ja SVUL:n piirien juoksuhistoriasta kunnes tulee vuosi 1993 ja yhdistyminen yhdeksi juoksupiiriksi. Jokaisen vuosikymmenen sisällä olen pyrkinyt etenemään loogisesti aina vuosi kerrallaan. Tekstiin on myös sisälletty pieniä otteita joistakin juoksijoista ja heidän tekemisistään.

Sisällysluettelo :

1. Alkuhistoriaa ennen 1950 lukua

• Otanlahti ja sen kisoja
• SVUL ja TUL kestävyysjuoksu ( sis. Nestori Jalonen, Eino Salminen ja Artturi Vahala uratietoa ja juoksuja)
• TUL piirinmestaruuskisat 1930-49
• SVUL piirinmestaruuskisat 1930-49

2. 1950-luku

• Yleistä
• TUL kestävyysjuoksu 50-59 ( Sis. Olavi Oksa ja Kalevi Liikkanen uratietoa ja juoksuja)
• SVUL kestävyysjuoksu 50-59 ( Sis. Totti Heino ja Pertti Heino uratietoa ja juoksuja)
• Naiskestävyysjuoksu 1950-luvulla

Ennen Rauman alueen historian tutkiskelua on syytä hieman esittää minkälaisia vastustajia Rauman alueen juoksijoilla oli  Porissa jossa on vaikuttaneet urallaan ainakin jossain vaiheessa sellaiset  kuten Urho Julin, Olavi Salonen, Ilmari Taipale, Rolf Haikkola, Olavi Suomalainen, Pekka Salli, Martti ja Pentti Lönnberg, Jaakko Maimonen  ja monia muita hyviä juoksijoita. Jos katsotaan Rauman aluetta hieman laajemmin niin samoin voi katsoa Porin seutua, jolloin nousee sellaisia nimiä esille kuin Martti Kiilholma ja Tytti Reho. Kiilholma olikin liki aina piirin kisoissa liian suuri kanto muille ohitettavaksi.

Ilmari Taipale synt. 18.5 1928 Porin mlk, 175 cm ja 70 kg. Seura RU-38 ja 1956 alkaen HKV .Useita Suomen mestaruuksia sekä mitalisijoja ja maaottelu edustuksia. Arvokisakävijä 1950 Bern EM kisat ja olympialaiset 1952 Helsinki ja 1956 Melbourne. Vitonen taittui 14.05,2 ja kympilläkin mies alitti 30 minuuttia kolmena vuonna. 1955 / 29.38,4 1956 / 29.53,8 ja 1958 / 29.49,4. 1500 metrin ennätyskin kunnioitettava 3.46,8.

1968 KK-V:n Olavi Suomalainen synt. 27.2 1947 (num. 25) , 1968 SM maastomestari ja 1972 Bostonin maratonin voittaja, 2.15,39 . Monien mielestä hän koki suurta vääryyttä urallaan kahdesti olympiamaraton valinnoissa. Hänen 1972 juostu 3000 metrin halliaika, 7.58,0 on edelleen Satakunnan hallipiiriennätys. Takana (3) Pomarkun Pyryn Seppo Nikkari , 1972 vuoden olympiamaratonisti.

Pentti Lönnberg synt. 1947 . Hän juoksi jo 19 vuotiaan 300o metriä 8.29,2.  1500 m ennätys 3.53,7. 10 000 metriäkin kulki 30.42,4. 1972 tuli SM joukkuepronssia maastojen 15 km:llä. Hänen veljensä Martti synt. 1943 teki myös kovaa jälkeä radalla ja maantiellä.

Pekka Salli synt. 9.11.1946, kuvassa 1965 pm kisojen B-mestaruuskisoissa. Salli voitti lukuisia pm mitaleja ja joukossa myös monia mestaruuksia. Salli oli lähinnä maileri, mutta myös pitkät matkat sujuivat mallikkaasti. Ennätyksiä: 1500 m 3.51,3 5000 m 14.26,4 10 000 m 29.53,4. Sallilta löytyy SM mitali maastoista, 1973 Kankaanpään Urheilijoiden joukkueessa pronssia 15 km:n joukkuekisassa.

Martti Kiilholma synt. 3.6 1950 Pomarkku, 178 cm ja 65 kg. Seura Kankaanpään urheilijat. Useita SM mitaleita ( 6 kpl) ja maaotteluedustuksia. Arvokisat 1980 Pariisi MM maastot , 1983 Helsingin MM kisat sekä 1976 MM maastot  . 5000 m 13.47,7 ja kymppi 28.28,74. Maraton 2.13,30. Kiilholman uralta jäi saamatta yksi pronssi 5000 metriltä kun 1974 Seppo Tuominen hylättiin efedriinin vuoksi. Kiilholma oli neljäs mutta jostain syystä tuloksia ei koskaan muutettu. Satakunnan pm kisoissa noin 100 mitalia, hän jos kuka on todellinen Satakunnan kestävyysjuoksun ilmentymä. Maraton 15 kertaa alle 2.20 ja viimeisin niistä oli 38 vuotiaana.

Urho Julin  synt. 16.10 1928 RU-38 Arvokisat 1950 EM Bryssel 1954, EM Bern ja 1952 Helsinki olympialaiset. Useita SM mitaleita, maaottelu edustuksia ja Suomen mestaruus 1957 10 000 m. Kympin ennätys 29.39,4.

Lauttakylän Jouko Uola ( synt. 27.4. 1944)  1500 metrin Suomen mestari 1966 ja pronssia 1970

Jaakko Maimonen synt. 20.6.1947 Ranualla. TUL:n maastojuoksumestari, SM maastojuoksun 9. Lukemattomia piirin mestaruuksia ja monia TUL mestaruusmitaleita. Ennätyksiä: 5000 m / 14.25,1  10 000 m / 29.36,38  Maraton / 2.20,44. Paras SM kisa saavutus  1987 SM maratonilla 5. / 2.19,05 ja SM maastoissa 1984 15 km:llä 6.

Tässä vain pintaraapaisu joka ei tee oikeutta kaikille niille koville menijöille jotka ovat kisanneet Rauman seutulaisia vastaan yli sadan vuoden aikana.

Kisoja käytiin niin isommilla kentillä kuten tässä Porin kentällä sekä hieman vaatimattomammissa olosuhteissa kuten alla olevassa kuvassa Säkylässä ja monessa monessa muussa hienossa pitäjässä. Alakuvassa ainakin keskellä Lapin Salaman Aarre Karonen, muut juoksijat jäänyt muistojen unholaan.

Porin Herralahden yleisurheilukenttä

Raumalla Otanlahden lisäksi Uotilan kenttä oli tärkeä raumalaiselle kestävyysjuoksulle 50-luvulta alkaen. Kuvassa Uotilan Vireen Sorjo Salminen.

Rauman alueella on  ollut jo yli sata vuotta kestävyysjuoksuperinteitä ja täältä on löytynyt vuosien saatossa paljon hyviä juoksijoita. Olen yrittänyt hieman tarkemmin selvittää millaisia juoksijoita täältä löytyy ja millaista menestystä tälle seudulle on saatu. Piirinmestaruuksia ja mitaleita on  tullut vuosien saatossa roppakaupalla niin SVUL:n kuin TUL:n piireistä. Lisäksi on saatu nauttia niin Suomen mestaruus- kuin TUL:n yleisurheilumestaruusmitaleista. Lisäksi tänne on tullut lukuisia SM finaalijuoksuja joita myöhemmin muistellaan. Juoksulla on vahvat perinteet vaikkakin Rauma tunnetaan monesti urheilun saralla vain jääkiekosta.

Välillä myös unohdetaan kuinka Otanlahti on ollut monen hienon juoksutapahtuman näyttämönä jo 1910 luvulta alkaen. Siellä on juossut niin Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen, Tatu Kolehmainen, Lasse Viren kuin Martti Vainiokin. Sivuston kuvakin on otettu Otanlahden kisoista ja ovat Seppo Tuominen, Mikko Ala-Leppilampi ja Seppo Nikkari.
80 luvullakin Otanlahden kisoja vielä mainostettiin pitkälti pitkän matkan juoksijoiden nimillä. Mm. Vainio, Hannu Okkola, Tommy Ekblom, Lars Sörensen, Harri Hänninen olivat nimiä joilla kansaa yritettiin saada lehtereille.

Nyt on monta vuotta kulunut viimeisistä ”kunnon” kisoista Otanlahdessa eikä totta jos puhutaan, kenttä ei täytä enään millään muotoin vaatimuksia edes piirikunnallisiin. Kuoppia löytyy ja katsomorakennelmia ei ole, vain maavallit. Se on sääli että näinkin isolla kaupungilla ei ole kunnon suorituspaikkaa jolla houkuteltaisiin  suuria juoksijoita kirmaamaan rataa ympäri kohti mainetekoja. Onhan se tosiasia että kunnon suorituspaikat pitäisi olla juoksukulttuurin ylläpitämiseen. Jostain sen täytyy kertoa nykypäivänä että asialle ei tunnuta tekevän mitään. Onko se halusta vai rahasta kiinni, sitä ei tiedä kuin kaupungin päättäjät. Onkohan Porin menestyksen takana paremmat olosuhteet Raumaan verrattuna vai joku muu. Ei siellä pitäisi olla fysiikaltaan mitenkään erilaisia nuoria. Mutta kuitenkin loppupeleissä kaikki lähtee rakkaudesta ja intohimosta siihen lajiin jota harrastaa, mutta totta kai kunnon suorituspaikat siinä ympärillä on plussaa joka auttaa vielä korkeammalle uralla. 2019 kenttä sai vanhan pinnan päälle uuden pinnoitteen jolla saatiin kentän käyttöikää ainakin väliaikaisesti pidennettyä-

Myös valmennus on ollut laadukasta mikä on mahdollistanut monien nuorten nousun Suomen huipun tuntumaan. Monesti unohdetaan että urheilijan takana on se hiljainen puurtaja joka ei otsikoissa niin näy. Etunenässä nimet kuten Jukka Viitanen ja Tauno Iso-Tryykäri ovat nostaneet monet nuoret urheilijat kansalliseen kärkeen ja myös aikuisten sarjassa on kovaa tulosta. Iso-Tryykäri myös valmentamisen ohella  oli menestynyt aikuisurheilija.

Tässä Iso-Tryykäri voittaa 1995 Pohjoismaiden mestaruuden M55 sarjassa 800 metrillä

Jukka Viitanen aloitti valmentamisen 1977 Uotilan Vireen kolmikon kanssa jotka olivat, Ari ja Arto Nummela sekä Miikka Nordlund. Nordlundiin osuvasti on ympyrä nyt ainakin hetkellisesti sulkeutunut, nimittäin viimeisin menestyjä hänellä oli Eurajoen Nelli Nordlund. Väliin mahtuu paljon juoksijoita ja 16 SM mitalia. Vielä tänä päivänäkin 2018 Viitanen auttaa nuoria ja vanhempia juoksijoita valmennusasioissa.

Jukka Viitanen

Aikoinaan myös RTU:ssa Timo Vahala ja Pekka Urponen ylläpitivät nuorten valmentamista.

1. Alkuhistoriaa ennen 1950 lukua

Ennen Rauman seudun historian kartoittamista on syytä tuoda esille Raumalaislinkki Bostonin maratonin voittajaan. Vuonna 1902, Raumalla aikoinaan syntynyt Väinö Heinonen Naulamäestä, muuttaa 12 vuotiaana Amerikkaan. Maratonharrastus alkaa 26 vuotiaana vuonna 1916. Samana vuonna hän on Bostonilla 17:sta, seuraavana vuonna jo kolmas ja 1919 hän siis voittaa tämän 25 mailin kilpailun. Nimi oli muuttunut matkalla Amerikkaan sopivaksi Karl Lindeniksi. Saadaan vielä olympialaisiinkin kestävyyspuolelle ”Raumalainen” kun hän juoksee Antwerpenissa maratonin ollen siellä sijalla 11. Suomessakin hänen ansionsa on tunnustettu palkitsemalla hänet Suomen urheilun kultaisella ansiomitalilla.

Otanlahti ja sen kisoja

Koska Otanlahti on keskeisessä asemassa Raumalaisessa kestävyysurheilussa monien juoksujen pitopaikkana on syytä tutkia ja tarkastella tätä kenttää.

Rauman yleisurheilukentän rakentaminen oli jo vuonna 1904 Rauman päättävien elimien pohdinnassa jolloin kentän paikkana esintyy RU:n aloitteesta Vähämaan alue. Sinne RU alkaa rakentamaan urheilupuistoa. Samaan aikaan kun tätä kenttää rakennetaan, Otanlahdessa on myös valmisteltu urheilukenttää. Siellä RU piti kesäkuussa 1907 urheilupromootiot jossa kestävyyslajina oli 1500 metriä ja voittajaksi selviytyi Tampereen K. Aaltonen ajallaan 4.42,4. Alla olevassa kuvassa kisat parasta aikaa käynnissä.

Kenttä joka Otanlahteen silloin rakennettiin tuli perinpohjaisesti uusittavaksi 1913. Otanlahti vihittiin elokuussa 1914 käyttöön ja radat olivat tuolloin 300 metrin mittaiset. Kaupungilla ei ollut arkkitehtiä eikä insinööriäkään palveluksessaan joten RU:n johto kääntyi Lauri ”Tahko” Pihkalan puoleen. Hän saapuikin Raumalle ja hänen johdollaan suunniteltiin ja rakennettiin niitylle urheilukenttä. Saman tien valmistuttuaan järjestettiin valmistumiskisat jossa tietenkin oli mukana kestävyyslajeja. 1500 metriä voitti A. Kuusisto 4.50 ja 5000 metriä W. Hietakari, 17.54,1.

Ensimmäisten kisojen mainos 1914

Väittelyä riitti Otanlahden radasta heti jälkeenpäin. 1915 Porilaiset piirikunnallisten jälkeen arvostelivat juoksurataa kelvottomaksi ja urheilukonsulentti Pihkala taasen Urheilulehdessä olevan radan Suomen nopeimman. Oli kuka miitä mieltä tahansa tästä alkoi uusi aikakausi Raumalaisessa kestävyysjuoksussa. 1916 oli jo isot kisat pidettävänä:

Omia juoksijoita ei pitkillä matkoilla ollut mutta RU:n jäsenten välinen oli 800 metrillä. H. Potila voitti 2.16,8 ja Jalmari Rinne oli toinen, 2.22,4. 1917 kansallisissa Jalmari Rinne juoksi 5000 metriä aikaan 17.54.

1920 luvulla yleisurheilutoiminta oli vilkasta ja RU sekä Rauman Toive järjestivät muutamia kansallisia kilpailuja vuoden aikana Otanlahdessa. Ensimmäinen suurempi tapahtuma oli kun Hannes Kolehmainen saapui 1921 Raumalle. Hän juoksi 5000 m ja 10 000 m. Molemmat tietenkin voittoisasti ajoilla, 16.35,7 ja  33.47,6. Tatu Kolehmainen oli myös mukana. Näin kisoja mainostettiin lehdessä:

Kisoista tehtiin myös juliste, saattoi olla jossain kaupungilla:

Samassa kisassa 800 metrillä Jalmari Rinne juoksee neljänneksi ja on 1500 metrillä toinen.

Tatu Kolehmainen saapui uudestaan Raumalle 1923. Hän juoksi 5000 metriä ollen toinen ja 10 000 metriä kahdestaan RU:n E. Salosen kanssa voittaen ajalla 33.54,3. Salosen aika oli yli 37 minuuttia. Salonen oli myös mukana vitosella, aika painui pitkälle yli 17 minuuttia. Voittaja oli Tampereen Pyrinnön L. Kauppila, 16.15,8. Tässä välissä Raumalla kävi 1922 juoksemassa Antwerpenin maastojuoksun olympiavoittaja Theodor Koskenniemi. Hän voitti 5000 m ja 10 000 ajoilla, 16.04,0 ja 34.46,0. Molemmissa juoksuissa oli mukana Raumalaiset Tynys ja Salonen. Rauman Seminaarin Urheilijoiden Tynys juoksi vitosen 17,16,4 ja RU:n Salonen 17.27,2. Kympillä Tynys juoksi niin kovaa että pääsee Rauman seudun tilastoihinkin.

1925 Toiveen järjestämiin vapaaurheilu- ja pyöräkilpailuihin saapui TUL:n kestävyysjuoksutähti työläisolympiavoittaja samalta vuodelta, Helsingin Jyryn Iivari Rötkö. Hän juoksi toiseksi 15 000 metrin juoksussa.Rauman Toiveen Nestor Jalonen voitti 5000 metriä hyvällä ajalla, 15.54,5.

1926 RU:n kansallisissa oli kestävyyspuolen tähtenä Pariisin olympialaisten 10 000 metrin pronssimies, Tampereen Pyrinnön Eero Berg. Hän oli toinen 1500 m:n juoksussa ja voitti 5000 metriä, 15.34,1. Rauman Toive järjesti myös kansainväliset kisat Otanlahdessa. Helsingin Jyryn Toivo Salmi voitti 5000 metriä, 15.44,5 ja Rauman seudulta Euran Jorma Räihä juoksi neljänneksi, 17.15,0.

Samana vuonna RU:n johto kritisioi nykyistä Otanlahden kenttää vaaralliseksi ja ahtaaksi. Juoksuradat pitäisi saada 400 metrin mittaisiksi ja keskelle täysmittainen jalkapallokenttä. Poikaurheilu oli vilkasta ja poikia olikin kentällä aamusta iltaan. Tällöin ei varsinaiset urheilijat uskaltaneet harjoitella ilman vaaranaiheuttamista pikkupojille. Urheiluseurojen päättäjien mukaan kilpailujen järjestäminen turvallisesti sekä taloudellisesti on seuroille liki mahdotonta. RU:n johto on monasti suunnitellut anovansa Suomen rata- ja kenttäurheilunmestaruuskisoja Raumalle mutta näin pienellä kentällä niitä ei voi järjestää. Heittäminen oli myös vaarallista. Moukarimestari kun saapui heittämään piti yleisön siirtyä pois istuimiltaan. Kerran Vilho Niittymaa linkosi moukarin RU:n paviljongin terassille. Samanaikaisten heitto- ja juoksulajien kanssa oli myös vaikeaa. Kerran oli aikomus järjestää keihäs ja 5000 metriä samaan aikaan mutta kun keihäs muutaman kerran lensi radalle oli aikeista luovuttava. Näistä ongelmista ja vaaroista huolimatta 1927 saapui itse Paavo Nurmi Raumalle.

Paavo Nurmi juoksi perinteisesti kello kädessään uudet rataennätykset 1500 m:llä ja 5000 m:llä. Ajat olivat 4.02,2 ja  15.05,6.  Paljoa ei aikaa voinut juoksujen välillä ollut koska koko kansalliset vedetiin läpi kolmessa tunnissa. Ennen 5000 metrin alkua Nurmi sanoi ettei juokse alle 15 minuuttia vaikka se tuntuisi helposti menevänkin. Syynä tähän oli lähestyvä maaottelu. Rauman seudun juoksijoita ei kisassa ollut mukana. Saman viikonloppuna Rauman Toive järjesti omat kisat lauantaina ja sunnuntaina joissa urheiltiin heti RU:n kisojen jälkeen. Toiveen kaksikko Eino Friberg voitti 1500 metriä ja Eino Salminen 5000 metriä. Aiemmin samana vuonna elokuussa RU:n kansallisissa juoksi olympiaedustajamme Pariisista, Turun Urheiluliiton Frej Liewendahl 800 metriä. Aika jäi hieman hänelle heikoksi koska pari tuntia aikaisemmin mies oli juossut Uudessakaupungissa. 1926 kesäkussa juostuaan 1000 metrin SE:n, hän voitti samassa kisassa Paavo Nurmen.

Otanlahden rata sai kovasti kritiikkiä syksyn kisoissa. Sanottiin että Otanlahdessa ei nykyisessä kunnossaan  koskaan juosta keski- ja pitkillä matkoilla hyviä aikoja. Sen kurveja sanottiin aivan liian jyrkiksi. Paavo Nurmi antoi oman mielipiteensä Otanlahdesta. Hänen mukaansa kentän laajentaminen on välttämätöntä. Suurentaminen olisi tehtävä leventämällä kenttää ja paviljongin siirtäminenkään ei tuottaisi ongelmia. Kenttä on myös Nurmen mukaan liian tuulinen, mutta tätä asiaa on ilmeisesti liian vaikea korjata, johtuen meren läheisyydestä. Hiekkaradan tai hiilimurskan välillä Nurmi kehoitti valitsemaan hiekan sen edullisuuden vuoksi. Hiilimurska tulee niin kalliiksi että se Nurmen mukaan rasittaisi Rauman kokoista kaupunkia aivan liian paljon.

1928 tuli kansallisiin tuore 800 metrin SE mies ja Antwerpenin olympiavoittaja Turun Harri Larva. Hän juoksee kahtena päivänä voittaen 800 m ja 1500 m. Ajat olivat tuolloin hänelle vaatimattomat 2.02,3 ja 4.22,2. Rauman seutulaisia ei ollut juoksuissa mukana. Toiveen kisoissa omia miehiä oli kuten 1929 kansallisissa Eino Friberg 1500 metrillä, voittaen ajalla 4.24,2 ja 5000 metrillä Eino Salminen voittaen Keravan Oksan ja Kaarinan Lahtosen. Salmisen aika oli 16.50,2 ja Oksan 16.55,0.

1929 Toiveen kansallisissa 3000 metrillä oli komea rivistö juoksijoita, kuten seuraava kuva osoittaa. Iso osa tuli Turun seudulta linja-autolla. Kisan voitti Toiveen Salminen 9.22 ja seuraavat sijat menivät Tampereen Veikkojen V. Kalliolle ja Kuusjoen Urheilijoiden A. Heinoselle.

Eino Salminen äärimmäisenä oikealla

1930 luvun puolessa välissä Otanlahden kenttä alkoi olla käyttökelvoton. Siitäkin huolimatta siellä järjestettiin kisoja. 1933 RTU järjesti kansalliset jossa kerrottiin olevan liki 1000 katsojaa. Samana vuonna RU:n juhlakisojen vetonaulaksi hommattiin Paavo Nurmi. Mainostamisesta huolimatta ja Nurmen ilmoittautumisesta 5000 metrille huolimatta miestä ei jostain syystä Raumalla nähty.

1933 RU:n juhlaksisojen mainos

Itse kisoissa 5000 metrillä Helsingin Poliisi Voimailijoiden Toivo Loukola juoksi voittoon hänelle heikolla ajalla 15.47,6. Olihan hänen kauden parhaansa heinäkuun lopulla juostu 15.03,9. Hinnerjoen Artturi Vahala oli neljän juoksijan joukossa kolmas ajalla 16.20,4. Kyseisen vuoden kuuluisuutemme keskimatkoilla ( 800 m:n Suomen mestari ja 1500 m:n toinen) HIFK:n Paavo Michelsson kohtasi 1500 metrillä toisen kovan Turun Arvo Suomelan. Vauhti oli kovin kevyttä vuoden parhaisiin juoksuihin nähden. Michelsson voitti 4.12,1 ajallaan. Hän oli vuoden kotimainen ykkönen juostuaan syksyllä 3.55,3.

Paavo Michelsson juoksee Raumalla voittoon 1933

1935 järjestettiin Eestiläisten voimin kansainväliset kilpailut joissa Rauman seutulaisetkin lähtivät kestävyysjuoksussa mukaan. Hinnerjoen Artturi Vahala lähti alimatkalleen 1500 metrille  juosten 4.25,2, sijoittuen kolmanneksi.

1935 kansalliset

Otanlahden kentän kehnouden vuoksi kaupunki antoi 1937 Helsinkiläiselle insinööri H.A Relanderille tehtäväksi suunnitella urheilupuiston ja siinä oli myös ratojen laajentaminen 400 metriin. 1939 uudistettu kenttä valmistui ja sitä kehuttiinkin rohkeasti Satakunnan parhaaksi. Korjauksen aikana kisoja Raumalla pidettiin 1936 valmistuneella Rauma Woodin omalla kentällä jossa pidettiin esim. 1938 SVUL:n pm-kisat ja Lukon kansalliset jossa oli 5000 m:llä mukana kaksinkertainen olympiavoittaja Keravan Urheilijoiden Volmari Iso-Hollo joka kisan voittikin ennen Hyvinkään Tahkon  Matti Järvistä joka juoksi 15.08,0. Iso-Hollon voittoaika oli 15.06,2. Raumalaisia ei ollut lähtenyt kisaamaan olympiavoittajaa vastaan.  Väliajat menivät seuraavasti: 1000 m 3.02 (Iso-Hollo) 2000 m 6.03 (Järvinen) 3000 m 9.04 (Järvinen)  4000 m 12.03 (Järvinen). 1500 metrillä puolestaan oli mukana Berliinin oöumpiavoittaja Gunnar Höckert HIK-32 joka tuli toiseksi 4.08,5 ajallaan. Voiton otti A. Hjelt 4.06,0.

1939 kentällä sai kunnian uudella kentällä järjestää ensimmäiset kilpailut poliisit, omien mestaruuskilpailujen muodossa jossa tunnetuin kestävyysjuoksija oli 1938 EM kisojen 5000 metrin pronssimies Kauko Pekuri.

Yleiskuva Otanlahdesta 1939

1940 luvulla luonnollisesti sota haittasi kisojen järjestämistä. 1940 RU järjesti kuitenkin kansalliset jossa 500 katsojaa laskettiin pettymykseksi. Lapin Aatto Hollmen oli mukana 1500 m:llä ollen neljäs, 4.19,0 ajallaan. Matkan voitti moninkertainen Kalevan kisa finalisti Manne Salminen TU-38 4.04,0. 5000 metrillä Tampereen Pyrinnön V. Strömberg voitti 15.07,7 ennen HKV:n Matti Laihorantaa 15.09,1. Väliajat kaikki Laihorannalle: 2.56 – 5.58 – 9.03 – 12.14.

Sota-aikana myös RU ja RTU järjestivät yhdessä yhteistoimintakilpailut mutta siellä ei ollut mainittavaa kestävyyspuolelta. Sotien jälkeen toiminta vilkastui. RTU järjesti 1946, 1947 ja 1948 kansalliset. Näissä ei ollut kestävyyspuolella mitään kohahduttavaa tai edes Rauman seudun juoksijoita. Juurikin vuonna 1947 Rauman  yleisurheilupuolelle valittu kaupungin tuore urheiluvalmentaja Matti Knuutila oli huolissaan omien urheilijoiden vähyyden vuoksi.

Voittajia 1947  800 m U. Alanen PoPy 2.04,5  1500 m T. Salonen TKT 4.06,7  5000 m V. Lampinen HaapVi 15.21,0.

Voittajia 1948  800 m Ensio Ekman K K-V 2.00,9  3000 m Allan Andersson TuUL 8.58,0.

Voittajia RU kans 1949  3000 m Helge Perälä TampPy ( EM hopeaa 10 000 m 1946) 8.41,2.

Voittajia 1949 RTU kans  1500 m L. Heinonen PoPy 4.24, 0 ( toinen Olavi Oksa RTU 4.26,1)  3000 m A. Snällström PoPy 9.10,0.

1948 RTU:n piirikunnallisissa Kalevi Liikkanen RTU voittaa 800 m 2.03,8 selvästi ennen seuraavaa joka oli PoPyn Unto Alanen 2.14,8.

1947 mainos

Yllä olevassa kv. kisoissa 800 metriä voitti Ruotsin R. Sundin 2.00,0 ja 3000 metrillä Ruotsiin kaksoisvoitto, 8.57,2 B. Hansson ja 9.06,0 L. Pettersson.

1949 kansainvälisten kisojen mainos

1949 1500 katsojaa oli ihmettelemässä kun kaksi jenkkiä oli Otanlahdessa kilpailemassa. Kestävyysmatkoille saatiin pitkästä aikaa kisoissa omia juoksijoita kun RTU:n Kalevi Liikkanen voitti 800 metriä ( 2.01,2), Kauko Narmala RU 1500 metriä ( 4.25,0) ja 5000 metrillä Turun Veikkojen T. Lehikoisen voittamassa kisassa Totti Heino RU oli toinen, 16.14,0.

Muissa Rauman seudun alueen kisoissakin tapahtui. 1947 Kauttualla oli 2 mailin SE yritys jossa oli kaksi Suomen tähtijuoksijaa mukana, Karhulan Katajaisten Viljo Heino ja Rekolan Urheilijoiden Taisto Mäki. Helteinen sää esti Heinoa tosissaan yrittämästä rikkoa Mäen ennätystä. Heino voitti kuitenkin selvästi 9.14 ja Mäki oli toinen 9.29. Noormarkun Niilo Ketola juoksi kolmanneksi ajalla 9.34. Tullessaan Kauttualle oli Heino joutunut pitkän aikaa seisomaan junan rappusilla joten ei kuulemma ihme että ei hänellä ollut helteisessä säässä liiemmin juoksuhaluja.

SVUL ja TUL  kestävyysjuoksu

TUL:n puolella Rauman alueen seuroja oli Eurajoen Arena, Euran Raiku, Hinnerjoen Työn-Veikot ja etenkin yleisurheilussa pärjännyt Rauman Toive (-1930) jonka juoksijoista piirin mestareita olivat Nestor Jalonen, Eino Salminen ja Eino Friberg ( myöhemmin Jyrkäs). 1929  perustettu RTU sai piirin mestaruuksia seuraavien juoksijoiden avulla: Eino Salminen, Toivo Ylinen, Eino Friberg ja Lauri Aaltonen.

Vasemmalla Eino Friberg ja hänen vierellään Toivo Ylinen. Kaksi muuta ovat Nordvall ja Lindeman.

RTU:n maastojuoksun lähtö 1930. Oikealta vasemmalle Lindeman, Jyrkäs ja Ylinen

1930 luvun alun jälkeen pitkän voitottoman kauden katkaisi 1949 RTU:n Kalevi Liikkanen voittamalla 1500 metriä, 4.06,2  ja samana vuonna maastoissa lyhyemmän 4 km:n matkan. Liikkanen teki jo tuloaan 1948 voittaen piirin maastomestaruuden 21 vuotiaiden sarjassa juosten kovempaa kuin yleisen sarjan voittaja Tyrvään V. Koivu.

TUL:n Satakunnan piirin mestaruuskisojen 1500 metriä menossa. Toiveen kolmikko vie joukkoa, järjestyksessä Eino Salminen, Nestor Jalonen ( voittaja) ja Eino Friberg

1928 pidettiin Raumalla TUL maastojuoksumestaruuskilpailut Rauman Toiveen järjestämänä jossa lähtö ja maalipaikkana toimi Kaivopuisto. Matkana oli 8 km:n pituinen ja voittaja oli Nikolai Perkonoja Paimion Yrityksestä. Hirmukuntoinen TUL:n suurjuoksija Lasse Virtanen jäi Raumalla näkemättä, hänellä oli tietynlaisia ajatuksia tulevissa Helsingin Jyryn kisoissa 15 minuutin alitukseen.

Vähältä piti ettei Rauman seutu saanut 1930 luvulla Satakunnan alueen työläispuolen yhtä kovimmista  kestävyysjuoksijoista joukkoonsa, nimittäin Nestori Haavistoa. Kilpailemisen lähinnä ikämies sarjassa aloittanut Haavisto liittyi 1928 Eurajoella ollessaan vasta perustettuun seuraan nimeltä Arena. Seuran johtajan muuttaessa pois paikkakunnalta sammui urheiluseura Arenan tarina noin puoli vuotta tämän jälkeen jälkeen. Haavisto siirtyi 1930 36 vuotiaana Porin Pyrintöön jossa hänen veljensä suositteli harjoittelemaan juoksua kelloa katsoen. Näin hän tekikin ja pääsi myöhemmin hyviin aikoihin ja saavutuksiin. Hänen ennätykseksi kympillä tuli 1931 ajalla 32.41,6.

SVUL:n puolella oli Rauman Urheilijat, Hinnerjoen Yritys, Euran Reippailijat sekä muutamalla juoksijalla piirikunnallisissa varhain 1920 luvulla mukanan ollut Rauman Seminaarin Urheilijat. Kestävyysjuoksu oli 1920 Seminaarien Kisailijoiden kesken järjestetyssä kilpailuissa varsin suosittu. 5000 m:lle ilmoittautui Antwerpenin olympialaisten huumassa 20 juoksijaa joista 13 tuli maaliin. Ajat olivat varsin hyvät miehille jotka tuskin ollenkkaan olivat tälle matkalle harjoitelleet. Paras aika oli 18.16.

Nestor Jalonen

Liitto ja SM tasolla Nestor Jalonen Rauman Toiveesta on 1925 TUL:n mestaruuskisoissa 5000 m:n kolmas, 15.42,0. Vuonna 1928 hänelle avautui oiva mahdollisuus mestaruuteen kympillä jonka hän ottikin ajalla 33.39,9 ja 5000 metrillä tuli pronssia, 16.18,1. Jalonen ehdittiin erottaakkin Toiveesta vuonna 1921 hänen osallistuttuaan Lapin porvarillisen nuorisoseuran kilpailuihin. Kaikki kuitenkin anteeksi annettiin ja 1924 hän taas juoksi Toiveen riveissä. 1929 Toiveen epäselvyyksissä  sekä kommunistien ja sosiaalidemokraattien valtataistelussa Toiveen johtamisessa, Jalonen valittiin puheenjohtajaksi, mutta melko pian valinnan jälkeen neljän kuukauden kuluttua hän siirtyi Rauman Urheilijoiden riveihin. Kommunistien valtaantulon vuoksi perustivat sos.demokraatit uuden seuran toukokuun alussa, Rauman Työväen Urheilijat, johon liittyikin monta aktiivia Toiveesta. Pari viikkoa myöhemmin piirin maastomestaruuskisoissa voitto meni vielä Toiveen Saloselle ja toinen oli paluuta Raumalle tekevä Friberg joka juoksi kisoissa villinä ilman seuraa. 12.5 Rauman ”ympärijuoksussa” oli jo Toiveen lisäksi RTU:n joukkue joka tulikin Porin jälkeen toiseksi voittaen Toiveen. Piirin mestaruuskisoissa elokuussa Toiveen Salminen otti voitot 5000 m ja 10 000 m:llä ja Eino Friberg RTU:sta hallitsi keskimatkoja kahdella voitollaan. Lopulta kaikki politikointi kärjistyi loppuvuonna 1929 sekä vuoden alussa 1930 jolloin seuroja erotettiin TUL:n Satakunnan piiristä ja yksi näistä oli Rauman Toive. 1929 vuoden syyskuussa Jalonen muutti Pölläkkälään jossa hänelle aukeni Raumaa paremmat elinkeino olosuhteet. 1930 vuoden alusta hän siirtyi paikalliseen seuraan, Pölläkkälän Uraan. Ennen siirtymistään Jalonen kilpaili SM kisoissa Viipurissa -29 RU:n paidassa,  jossa 5000 metrillä tuli 11. sija ajalla 15.28,0 ja 1500 metrillä 14. sija. Hän ehti myös edustaa RU:ta Suomen murtomaajuoksumestaruuskisoissa Lappeenrannassa. Kuvassa kyseisen kisan lähtö

Nestor Jalonen (58) lähtee räväkästi ja on alussa kärjessä. Oikealla (23) kisan voittaja Tampereen Väinö Sipilä. Miehikkälän Eljas Suoknuutti (12) tulee toiseksi ja Helsingin Toivo Loukola (28) kolmanneksi

Nestor Jalonen

Jalonen voitti urallaan lukuisia TUL:n Satakunnan piirin mestaruuksia radalta ja maastosta. Seuraavassa ratamestaruudet:

1924  5000 m  ja 10 000 m

1925  5000 m  ja 10 000 m

1926 5000 m  ja 10 000 m

1927  ei mukana

1928 5000 m   ja 10 000 m

1929 SVUL Satakunta ja 10 000 m

Lisäksi  yksi  800 metrin ja kolme 1500 metrin mestaruutta

Nestor Jalonen

Jalosen muut 5000 ja 10 000 metrin juoksut  ( puutteita saattaa olla).

1921: 17.15,0 – 17.01,0

1924: 16,17.7 – 16.33,0 – 16.37,1 – 16.45,0 – 16.50,8 – 17.00,4 ja 10 000 m 35.40,8

1925: 15.08,0 (HUOM! Toiveen jäsenten välinen kisa, ajasta vain maininta mutta ei tuloksia. Aika tuntuu muutenkin kovalta??) – 15.39,8 – 15.42,0 – 15.53,9 – 15.54,5 – 15.59,7  ja 10 000 m 34.55,0 – 35.55,0

1926: 16.10,0 – 16.16,8 ja 10 000 m 35.44,2

1927: Ei tuloksia

1928: 15.48,7 – 16.00,4 – 16.18,1 ja  10 000 m 33.39,9 – 33.59,0

1929: 15.28,0 – 15.52,2 – 16.24,0 ja 10 000 m 33.58,7

Rauman Toiveen Eino Friberg voittaa 1926 TUL:n mestaruuden nuorten maastojuoksussa. Tietä mestaruuteen hieman tasoitti ennakkosuosikki Helsingin Jyryn U. Majurin loukattua polvensa ja jouduttua keskeyttämään.

TUL maastojen 1926 lähtö. Friberg neljäs vasemmalta

Friberg jo johdossa 1926 maastoissa

Seuraavana vuonna nuorten sarjassa Majuri olikin voittaja ja Friberg tuli kuitenkin hienosti toiseksi. Majurin voittoaika oli 31.11,8 ja Fribergin 33.18,4. Tiheätahtinen Eino Friberg, kuten häntä tuolloin kuvattiin,  oli parhaimmillaan TUL mestaruuskisossa neljäs 800 metrillä 1931. Vuonna 1928 hän edusti Turun Weikkoja jossa hän voitti TUL:n mestaruuden 4x 1500 metrin viestissä.  RTU:n Toivo Ylinen oli 1933 5000 metrillä yhdeksäs, 17.34,4. Nestor Jalonen ei kaihtanut pitempiäkään matkoja, hän oli syyskuussa 1929 Urheilulehden 25 km:n maratonilla Viipurissa kymmenes, 1.30,57. Helsingin maratonin alokassarjan voittaja vuonna saman vuoden lokakuussa. Matka oli 25 kilometriä. Hänen aikansa oli 1.31,54.

Eino Friberg 1927

SM kisoissa RU:n Jalmari Rinne kävi useasti. 1924 800 metrillä neljäs ajalla 2.01,7 ja viides vuonna 1922 sekä kuudes 1923, 2.03,0. Alkuerään hän jäi 1926. 1500 m:llä 1923 hän oli 9. ajalla 4.21,5.

Jalmari Rinne otti lukuisia piirinmestaruuksia 1920 luvulla ja kilpaili ahkerasti monta vuotta aina Tamperetta ja Helsinkiä myöten. Täytyy aina muistaa sen aikojen liikenneyhteydet ja mahdollisuudet. 20 luvulla Otanlahden kansallisissa hän oli liki lyömätön 800 metrillä. Myös 1500 metrillä Rauman kansallisissa hän oli miltei aina ykkönen. Hän juoksi useita piirin ennätyksiä ja yksi oli harvinaisempi matka, 500 metriä, jota juostiin etenkin ennen 1920 lukua ahkerasti.  Se meni 1924 aikaan 1.09,6.

Jalmari Rinne  1920

Eino Friberg pääsee mukaan Työläisolympialaisiin Wieniin 1931. Karsintakilpailussa Helsingissä hän juoksee 800 metriä aikaan, 2.02,7 ja 1500 metriä, 4.13,8 jolla hän sijoittuu neljänneksi. Itse Wienistä sijoituksesta ei ole tietoa. Omassa  alkuerässään Friberg oli toinen. 2.03,5 ajalla. Fribergin haastattelusta myöhemmin ei selviä miten hän loppukilpailussa juoksi. Helge Nygrenin Punainen olympiakirja antaa 800 metrillä voittajaksi Guseffin ja sijalle 7. Bothaksen. Fribergistä ei ole mainintaa. Mutta TUL lehti 28.7.1931 kertoo seuraavaa 800 metrin loppukilpailusta: Guseff oli ainoa Suomalaisista joka uskalsi seurata kaikkensa yrittävää Saksalaista. Bothas ja Friberg jäivät aivan sovinnolla keskijoukkoon. Lopuksi myös mainita että: Bothas ja Friberg eivät pystyneet pääsemään etujoukkoihin.  Alkueriä oli kolme ja jokaisesta pääsi neljä finaaliin eli 12 juoksijaa. TUL lehdessä on sijoitukset sijaan kymmenen joiden joukossa häntä ei ole joten hän on 11 tai 12.

Eino Friberg (12) tulee toiseksi Helsingissä 1931 työläisolympialaisten karsinnoissa. Kyseessä 800 metrin kilpailu jonka voittaa Tauno Guseff (113) Kymin Veikoista. Kolmanneksi tulee (58) Niilo Bothas HKT.

Sotien jälkeen tulee uusia seuroja Rauman seudulle, etenkin vuonna 1945, jolloin syntyivät  Kortelan Ryhti ja UTU, Lapin Tempo tuli mukaan 1947.

Mestaruuksia tuli ratajuoksussa seuraavanlaisesti Rauman Toiveen tuomana 1920 luvulla :

800 m 1924 N. Jalonen, 1925 E. Salminen 1926 1927 E. Friberg

1500 m 1924 E. Salminen, 1925 1926 N. Jalonen 1927 E. Friberg 1928 N. Jalonen

5000 m  1924, 1925, 1926 N. Jalonen 1927 E. Salminen 1928 N. Jalonen

10 000 m: 1924, 1925, 1926, 1928  N. Jalonen, 1927 E. Salminen

Ratajuoksumestaruudet Rauman Työväen Urheilijoiden tuomana 1920 luvulla:

800 m 1929 E. Friberg

1500 m  1929 E. Friberg

5000 m 1929 E. Salminen

10 000 m 1929  E. Salminen

Eino Salminen

Eino Salminen Rauman Toive vuonna 1929

Eino Salmisen 5000 ja 10 000 metrin juoksut  ( puutteita saattaa olla).

1921: 17.22,0

1922: 17.00,6 – 17.28,0

1923: Ei tuloksia

1924: 16.50,8 – 17.00,4

1925: 10 000 m 36.50,0 ( juoksi lähinnä lyhyempiä matkoja, parhaana tuloksena 800 metriä 2.05,3)

1926: 16.35,0 – 16.53,6

1927: 15.58,1 – 16.27,1  ja 10 000 m 35.04,7

1928: 16.11,6 – 16.46,0 – 16.54,8 ja 10 000 m 37.21,5

1929: 15.54,2 – 15.58,8 – 16.17,0 – 16.38,4 – 16.50,2  ja 10 000 m 35.34,4

TUL piirinmestaruuskisat 1930-1949

1930 maastot: 1. N.Haavisto PoPy 24.50  2. T. Ylinen RTU 25.35 3. V. Äärilä RTU 26.22 4. V. Nordvall RTU 26.46

Rata:

800 m : 1. E. Friberg RTU 2.10,8 2. V. Äärilä RTU 2.12 3. Y. Eskelä PoPy 2.13

1500 m: 1. E. Friberg RTU 4.32,1  2. V. Äärilä RTU 4.32,9  3. T. Sivula  PoPy 4.35,4

5000 m: 1. E Salminen RTU 16.59,1  2. V. Nordvall RTU 17.01,1  3. M. Haavisto PoPy 17.08,2

10000 m: 1. M. Haavisto PoPy 35.22,1  2. E. Salminen RTU 36.00,0  3. V. Nordvall  RTU 36.05,4

1931 maastot: 1. N. Haavisto PoPy 28.14  2. E. Salminen RTU 28.43  3. T. Ylinen RTU 29.02 4. V. Nordvall RTU 29.08

Rata:

800 : 1. E. Friberg RTU 2.04,8  2. V. Eskola  PoPy 2.05,5  3. E. Salminen RTU 2.07,5

1500 m: 1. E. Friberg RTU 4.25,8  2. E. Salminen RTU 4.26,2  3. V. Eskola PoPy  4.26,8

5000 m: 1. T. Ylinen RTU  16.40,0

10 000 m: Ei juostu

1932 maastot: 4 km 1. E. Friberg RTU 13.48  2. E. Rinne Köyliön Kaiku  13.54 3. Y. Lehtonen RTU 14.53

8 km 1. N. Haavisto PoPy 28.05  2. E. Salminen RTU 28.36  3. T. Ylinen RTU 28.56

Rata:

800 m: 1. P. Viljanen PoPy 2.07,5  2. A. Salminen RTU 2.08,7  3. U. Manninen PoPy 2.10,7

1500 m: 1. E. Salminen RTU 4.25,6  2. M. Syrjälä Euran Raiku  4.28,1  3. U. Manninen PoPy 4.32,5

5000 m: 1. N. Haavisto PoPy 16.18,4  2. E. Salminen RTU 16.44,9  3. T. Ylinen RTU 17.30,0

10 000 m: 1. N. Haavisto PoPy 33.54,2  2. K. Myöhänen RTU 38.49,2

1933 maastot: Ei Raumanseutulaisia mukana. RTU ei lähtenyt Kankaanpäähän kisaamaan koska heidän kilpailumatkansa kustannukset olisivat tulleet liian kalliiksi. 4 km 1. L. Mattsson PoPy  8 km : 1. N. Haavisto PoPy

Rata:

800 m: 1. A. Salminen RTU 2.05,3  2.  P. Viljanen PoPy 2.06;0  3.  S. Gilberg PoPy 2.10,3

1500 m: 1. L. Aaltonen RTU 4.27,6  2.  A. Salminen RTU 4.28,8   3. E. Rinne Köyliön Kaiku 4.28,9

5000 m: 1. T. Ylinen RTU 16.57,2  2. V. Sten Reposaaren Kunto 18,47,2

10 000 m: 1. T. Ylinen RTU 37.44,5  2. V. Sten Reposaaren Kunto 38.59,2

1934 maastot: 4 km 1. L. Aaltonen RTU 13,40  2. M. Haavisto PoPy 15.02  3. E. Salminen RTU 16.27

8 km 1. N. Haavisto PoPy 27.18  2. V. Vesterlund Lampin Isku 28.50  3. T. Ylinen RTU 30.02

Rata:

800 m : M. Kuusisto Nakkilan Visa 2.07,4  2.  P. Viljanen PoPy 2.08  3. O. Vuorio Tyrvään kisa 2.08,4

1500 m: 1. O. Vuorio Tyrvään Kisa 4.27,2  2. S. Gillberg PoPy 4.28,0  3. E. Lehtovirta PoPy 4.28,9

5000 m: 1. R. Vesterlund Lampin Isku 17.35,0  2. T. Ylinen RTU 17.42,0  3.  I. Salo Reposaaren Kunto 17.56

10 000 m: R. Vesterlund Lampin Isku 37.52,8  2. T. Ylinen RTU 42.23,4

1935 maastot: Raumanseutulaisia vain alokas sarjassa, toiseksi tuli V. Lindroos RTU.  4 km 1. L. Mattsson PoPy 8 km 1. R. Vesterlund Lampin Isku. He olivat ainoat yleisen sarjan juoksijat kisassa.

Rata:

800 m: 1. P. Viljanen PoPy 2.10,2  2. S. Gillberg PoPy 2.11,0  3. P. Vuorio EuRa 2.12,6

1500 m: 1. A. Leppänen PoPy 4.27,0  2. R. Vesterlund Lampin Isku 4.29,6  3. V. Vesterlund Lampin Isku 4.35,6

5000 m: 1. A. Leppänen 16.14,5  2. R. Vesterlund Lampin Isku 16.54,5  3. T. Ylinen RTU 17.46,5

10 000 m: 1. L. Välimäki PoPy 39.38,5

1936 maastot: Ei Raumanseutulaisia mukana. 6 km 1. V. Vesterlund Lampin Isku  8 km  1. R. Vesterlund Lampin Isku

Rata:

800  m: 1. P. Viljanen PoPy 2.10,2  2. S. Gillberg PoPy 2.11,0  3.  E. Vuorio Euran Raiku 2.12,6

1500 m: A. Leppänen PoPy 4.27,0  2. R. Vesterlund Lampin Isku  4.29,6  3. V. Vesterlund Lampin Isku  4.35,6

5000 m: 1. A. Leppänen PoPy 16.14,5  2. R. vesterlund Lampin Isku 16.54,5  3. T. Ylinen RTU 17.46,5

10 000 m: 1. L. Välimäki  PoPy 39.38,5

1937 maastot: Raumalaisista mukana vain alokas sarjassa, toiseksi tuli R. Kankkio RTU. 4 km 1. A. Leppänen PoPy

Rata:

800 m: 1. R. Mäkelä PoPy 2.09,2  2. P. Viljanen PoPy 2.10,4  3. E. Toveri Kankaanpään Meno 2.14,5

1500 m: 1. L. Välimäki PoPy 4.29,8  2. E. Toveri Kankaanpään Meno 4.34,4  3. V. Vesterlund Reposaaren Kunto 4.37,4

5000 m: 1. L. Välimäki PoPy 18.05,0  2. V. Kulmala Kankaanpään Meno 16.39,4

10 000 m: 1. N. Haavisto PoPy 37.10,5

1938 maastot: Ei Raumanseutulaisia mukana. 4 km 1. R. Vesterlund Reposaaren Kunto  8 km 1. L. Välimäki PoPy

Rata:

800 m: 1. R. Mäkelä PoPy 2.14  2. A. Salonen Tyrvään Kisa 2.15,3  3. O. Lundberg PoPy 2.16,5

1500 m: 1. A. Salonen Tyrvään Kisa 4.28,1  2. O. Lundberg PoPy 4.44,4

5000 m: 1. L. Välimäki PoPy 16.39,1

10000 m: 1. L. Välimäki PoPy 37.07,1

1939 maastot: Raumanseutulaisia vain alokas sarjassa, neljäs N. Lautakari RTU ja viides P. Oksanen RTU  4 km  1. R. Vesterlund Reposaaren Kunto  8 km 1. L. Välimäki PoPy

1940

Rata:

800 m: 1. E. Salonen RTU 2.06,9

1500 m: 1. R. Vesterlund Reposaaren Kunto 4.27,2

5000 m: L. Välimäki PoPy 16.27,3

Kuten näkyy niin Raumalais edustus hiipui totaalisesti 30-luvun alun menestysvuosien. Sodan aikana kilpailut on luonnollisesti mitä on mutta sotien jälkeen alkoi taas näkymään juoksuinnostusta.

1944 maastot: 1. R. Vesterlund PoPy  17.55  2. V. Välimäki PoPy 18.38  3. T. Ylinen RTU 20.12

1945 maastot: Raumanseutulaisia vain alokas sarjassa jonka voitti H. Tynkkynen Euran Raiku ja Toinen oli K. Ahola Euran Raiku 4 km 1. T. Forselius PoPy  8. km 1. R. Vesterlund PoPy

Rata: 800 m: 1. V. Koivu Tyrvään Kisa 2.04,0  2.  T. Forselius PoPy 2.04,7  3. V. Huhtanen Friitalan Yritys 2.08,1

1500 m: 1. V. Koivu Friitalan Yritys 4.31,1  2. T. Forselius PoPy 4.31,2  3. M. Rostetd PoPy 4.35,0

5000 m: 1. T. Lehtovirta Nakkilan Vire 16.24,6  2. M. Juvonen Friitalan Yritys 16.50,3  3. T. Forselius PoPy 17.04,0

10 000 m: 1. T. Lehtovirta Nakkilan Vire 35.59,0  2. T. Ylinen RTU 38.04,1  3. M. Suomi NsV 38.41,0

1946 maastot: 4 km 1. L. Juvonen Friitalan Yritys  8 km 1. Y. Rantala Nakkilan Vire 22.36  2. T. Forselius PoPy 22.53  3. N. Nieminen KI 24.32  4. T. Leppänen RTU 24.33

Rata:

800 m: 1. V. Koivu Tyrvään Kisa 2.03,3  2. E. Nyholm LKT 2.05,4  3. U. Alanen PoPy 2.06,4

1500 m: 1. V. Koivu Tyrvään Kisa 4.16,4  2. M. Häyhtiö PoPy  4.18,7  3. L. Juvonen Friitalan Yritys 4.20,0

5000 m: 1. R. Vesterlund PoPy 16.09,7  2. T. Forselius PoPy 16.14,1  3. S Intonen Kauvatsan Tulos 16.20,8

10 000 m: 1. V. Rantala Nakkilan Visa 33.48,8 Uusi piirin ennätys  2. R. Vesterlund PoPy 33.49,5  3. T. Forselius PoPy 34.22,0

1947 maastot: 4 km 1. M Rostedt  PoPy   8 km 1. R. Vesterlund PoPy 29.36 2. V. Rantala Nakkilan Visa 29.41  3. T. Forselius PoPy 30.36 4. T. Kiuru HTU 33.30  5. E. Maukonen RTU 33.37

Lisäksi mainittakoon että K. Liikkanen RTU tuli toiseksi alle 20 vuotiaiden kisassa. Voiton vei P. Mäkinen Euran Raiku

Rata:

800 m: 1. U. Alanen PoPy 2.02,6  2. E. Nyholm Luvian Kisa 2.02,8  3. V. Koivu Tyrvään Kisa 2.03,7

1500 m: 1. M. Häyhiö PoPy 4.10,1  2. V. Koivu Tyrvään Kisa 4.10,8  3. A. Snellström PoPy 4.16,7

5000 m: 1. S. Intonen Kauvatsan Tuklos 16.35,2  2. T. Virtanen Keikyän Yritys 16.53,6

10 000 m: 1. S. Intonen Kauvatsan Tulos 37.54,4

1948 maastot: 4 km 1. V. Koivu Tyrvään Kisa  8 km 1. V. Rantala Nakkilan Visa

Raumanseutulaisia seuraavasti: 8 km 5. T. Sjöman RTU ja Nuoret alle 21 vuotiaat voitti K. Liikkanen RTU

Rata: 800 m: 1. T. Peltonen PoPy 2.05,0  2. O. Lehtinen Euran Raiku 2.05,2  3. M. Häyhtiö PoPy 2.07,0

1500 m: 1. V. Koivu Tyrvään Kisa  4.12,9  2. A. Snellström PoPy 4.16,3  3. M. Häyhtiö PoPy 4.16,9

5000 m: 1. T. Virtanen Keikyän Yritys 16.24,7  2. S. Intonen Kauvatsan Tulos 16.24,9  3. E. Lope Koiviston Isku 16.25,2

10 000 m: 1. S. Intonen  Kauvatsan Tulos 35.35,2  2. T. Rötkö Euran Raiku 36.23,4   3. U. Raitanen PoPy 37.27,4

1949 maastot: 4 km 1. K. Liikkanen RTU 13.42  2. V. Koivu Tyrvään Kisa 13.47  3. K. Vuorinen Pihlavan TU 13.56

8 km 1. V. Rantala Nakkilan Vire

Rata:

800 m: 1. A. Snellström PoPy 2.03,2  2. J. Kivi PoPy 2.04,1  3. O. Lehtinen Euran Raiku 2.04,3

1500 m: 1. K. Liikkanen RTU 4.06,2  2. V. Koivu Tyrvään Kisa 4.10,8  3. J. Kivi PoPy 4.12,0

5000 m: 1. E. Lope Koiviston Isku 16.19,4  2. S. Intonen Kauvatsan Tulos 16.26,4  3. V. Rantala Nakkilan Vire 16.54,0

10 000 m: 1. V. Rantala Nakkilan Vire  34.31,4  2.S. Intonen Kauvatsan Tulos 35.00,2  3. U. Raitanen PoPy 37.38,8

SVUL:n Satakunnan piirissä mestareita löytyy roppakaupalla, tuojina RU, Rauman Lukko, Hinnerjoen Yritys, Lapin Raiku sekä Euran Reippailijat.

Aku Kuusisto oli ensimmäinen Raumalainen kestävyysjuoksumestari voittaen 1911 pm kisoissa 800 ja 1500 metriä. Tuolloin voittoajat olivat, 2.07,1 ja 4.26,3. Kuvassa Kuusisto 1912 toukokuussa HKV:n kilpailuissa 800 metrin tasoitusjuoksussa HKV:n kaksikon L. Pihkalan ja R. Hjeltin takana kolmantena. Kuusiston aika oli 2.02,1. Pihkalan aika, 2.01,6 oli Suomen ennätys. Samoissa kisoissa nuori 18 vuotias Kuusisto oli toinen 1500 metrillä Albin Stenroosin takana.

Raumanseutulaisten ratamestaruudet SVUL:n pm kisoissa 1920 luvulla:

800 m 1911, 1915, 1916, 1918 – 1920, 1923, 1925, 1926

1500 m 1911, 1918-25

5000 m 1929

10 000 m 1929

Voittoajoista voisi mainita 1916 Kuusiston aika 800 metrillä, 2.03,2. 1920 Turun Riennon kisoissa Yrjö Blomberg rikkoi ensimmäisenä Raumanseudun juoksijana 2 minuuttia, moninkertaisen Suomen mestarin Erik Wilenin kannoilla juoksemalla 1.59,7. Tämä jäikin hänen eräänlaiseksi uran kuntopiikiksi.

RU:n pienikokoinen Vilho Hietakari ei voittanut yhtään piirin mestaruutta radalla mutta juoksi hän hyviä aikoja 5000 ja 10 000 metrillä 1910-luvun puolivälissä. Hän saattaa olla ensimmäinen Raumalainen virallisen maratonin juossut kestävyysjuoksija. 27.9.1914 HKV:n maratonkilpailuissa 40.2 km:n matkalla hän juoksee ajan 3.07,45 ja sijoittuu neljänneksi. Voiton ottaa HKV:n V.J. Kämäräinen, 2.57,20. 1915 hän oli mukana toisella maratonillaan Tampereella mutta joutui keskeyttämään.

V. Hietakari 1916

Hän piti jonkun aikaa hallussaan tunnin juoksun piirin ennätystä, juosten 16,662 metriä Porissa 1915. Kisan voitti Tatu Kolehmainen joka eteni 17,667 metriä. Muöhemmin hänestä tulee olympiaedustaja maratonilla. Hän edustaa 1924 Viipurin Urheilijoita ja valitaan 1924 Pariisin maratonille, jossa kohtalona on keskeytys.

Hietakarin 5000 metrin ja 10 000 metrin juoksut Rauman Urheilijoissa ( puutteita saattaa olla):

5000 m: 17.08  – 17.32  – 17-34  – 17.54  – 17.59  ja 10 000 m 35.56,6 – 36.30

1911-1939 Porilaiset hallitsivat pitkiä viestejä. Raumalaiset pääsivät kahdesti ykköspallille. Vuonna 1916 5 x 2000 metrin viestissä ( 34.31,2) ja 1932 4 x 1500 m:n viestissä ( 17.58,2).

Yleisurheilukisoissa kestävyysmatkoilla oli jo jännitystä, tapahtumia ja epäurheilijamaisuutta alkuhistoriassa. Muutamia poimintoja kun katsoo niin totista oli juoksu jo tuolloin ja miehen kuntoakin tarkkailtiin.

1911 1500 metrin juoksun voittaja RU:n Kuusisto piti puolensa vaikka sattuikin olemaan huonossa kunnossa, tulos oli melko hyvä, 4.26,0.

1915 Piirin murtomaamestaruuskisoissa matkaan lähtijöitä oli harvinaisen suuri määrä, 46 juoksijaa. Kova oli tässä RU:n Hietakarin voittamassa kisassa  keskeytysprosentti, maaliin tuli ainoastaan 12 miestä.

1925 Jalmari Rinne oli päättänyt ottaa takaisin menettämänsä piirin ennätyksen 1500 metrillä. Vauhti oli alusta lähtien luja, Tarmon Korpelan ja saman seuran Pohjolan johtaessa vuoroin. Vasta viimeisellä kierroksella Rinne sivuutti Pohjolan ja lähestyi loppupitkälle tultaessa huomattavasti Korpelaa, joka kaikeksi onnettomuudeksi kaatui ja Rinne paineli ohi. Rinne suoriutui voittajana ajalla 4.13,6 joka on Satakunnan uusi piirin ennätys. Korpela väitti Rinteen kaataneen hänet mutta oli Rinne selvästi toista metriä jäljessä kun Korpela kaatui, joten väite oli aiheeton. Sitäpaitsi käyttäytyi Korpela muutenkin urheilijalle sopimattomalla tavalla.

1929  10 000 metrin juoksussa asettui RU:n Jalonen heti johtoon. Viime vuoden voittaja Lauttakylän E. Aaltonen ei ottanut opikseen lauantaisesta 5000 metristä vaan asettautui Jalosen kannoille. Kauaa ei hän tätä menoa kuitenkaan kestänyt. 5000 metriin mennessä oli Aaltonen jäänyt puoli kierrosta, lopputaipaleella jäi hän puolitoista. Välillä hän kuitenkin ehti osoittamaan epäurheilijamaista mieltään estäen ja haitaten Jalosen ennätyksen tavoittelua päättömällä jääräpäisyydellä.

SVUL piirinmestaruuskisat 1930-49

1930  maastot: 1. M. Korpela  PoTa

Rata:

800 m: 1. N. Tapani RU 2.02,1  2. M. Korpela PoTa 2.03,1  3. K. Nyman RU 2.06

1500 m: 1. M. Korpela PoTa 4.15,3  2. Y. Sipilä Tyrvään Voima 4.17,1  3. K. Nyman RU 4.28,3

5000 m: 1. Y. Sipilä Tyrvään Voima 16.24,6  2. A. Vahala Euran Reippailijat 16.25,0  3. M. Harjunpää Kiukaisten Urheiljat 16.34,0

10 000 m: 1. A. Vahala Euran Reippailijat 36.05,0  2. V. Ilen PoTa  3 metriä jäljessä

1931 maastot: 1. L. Virtanen PoTa  Raumanseutulaisista mukana K. Nyman RU mutta sai pistoksen ja keskeytti. Alokas sarjassa P. Jäntti RU oli neljäs

Rata:

800 m: 1. R. Söderman TU 2.01,8  2. N. Tapani RU 2.03,4  3. V Äärilä RU 2.03,9  4. K. Nyman RU 2.09,4

1500 m: 1. M. Tätilä Pyharannan ns. Urheilijat 4.15,5  2. V. Äärilä RU 4.16,5  3. K. Nyman RU 4.24,0

5000 m: 1. T. Kero Kiikan Riento 16.30,3  2. A. Vahala Euran Reippailijat 16.36,6  3. V. Sipilä TP 16.38,5

10 000 m: 1. A. Vahala Euran Reippailijat 36.33,1  2. H. Sandberg PoTa 37.07,2

1932 maasto: 1. T. Rahi RU 25.13  2. N. Virtanen PoTa 25.21  3. O. Merikoski RU 25.54

Rata:

800 m: 1. T. Pohjala PoTa 2.01,2  2. N. Tapani RU 2.03,6  3. V. Äärilä RU 2.05,6  4. E. Siltanen PoTa 2.06  5. T. Heuru Hinnerjoen Yritys 2.09

1500 m: 1. T. Pohjala PoTa 4.19,0  2. Y. Sipila Tyrvään Voima 4.20,0  3.  V. Äärilä RU 4.26,0  4. E. Siltanen PoTa 4.27    5. T. Heuru Hinnerjoen Yritys 4.31,0

5000 m: 1. A Vahala Hinnerjoen Yritys 16.06,0  2. O Merikoski RU 16.08,0  3. T. Kero Kiikan Riento 16.03,0

10 000 m: 1. T. Kero Kiikan Riento 34.58,0   2. A. Vahala Hinnerjoen Yritys 34.58,0  3. V. Nikkilä PoTa 35.11  4. I. Mäenpää RU 38.04

1933 maastot: 1. A. Vahala Hinnejoen Yritys 28.23  2. V. Koivumäki Kiikoisten Kirma 28.58

Rata:

800 m: 1. R. Söderman Tyrvään Voima 1.58,6  2. T. Pohjala Kiikaisten Kirma 2.00,0  3. Y. Saren KKV 2.06,0  4. V. Äärilä RU 2.07,0

1500 m: 1. T. Pohjala Kiikoisten Kirma 4.14,2  2. V. Äärilä RU 4.22,1  3. E. Siltanen ? 4.24,1

5000 m: 1. V. Ilen PoTa 16.22,0  2. A. Varsaluoma KSNU 16.55,6  3. O. Merikoski RU 17.01,4

10 000 m: 1. V. Ilen PoTa 35.07,6

1934 maastot: 4 km   1. O. Merikoski RU 13.13  2. E. Riihimäki Euran Reippailijat 13.26  3. V. Virtanen Ulvilan Ura 13.26        8 km  1. A. Vahala Hinnerjoen Yritys 27.26  2. I. Mäenpää RU 28.21  3. B. Heinonen Ulvilan Ura  29.18

Rata:

800 m: 1. T. Pohjala Kiikoisten Kirma 2.04,7  2. Y. Saren KKV 2.05,1  3. Y. Honkasalo PoTa 2.05,2

1500 m: 1. T. Pohjala Kiikoisten Kirma 4.27,6  2. R. Lehikoinen Ulvilan Ura 4.28,6  3. M. Korpela PoTa 4.31,0

5000 m: 1. A. Vahala Hinnerjoen Yritys 16.12,4  2. O. Merikoski RU 16.51,4  3. I. Mäenpää RU 17.13,0

10 000 m: 1. A. Vahala Hinnerjoen Yritys 37.22,0  2. I. Mäenpää RU 37.42,4

1935  maastot: 4 km  1. O. Merikoski RU 12.11  2. V. Peltomaa Ulvilan Ura 12.24  3. L. Virtanen  PoTa 12.50   8 km  1. A. Vahala Hinnerjoen Yritys 23.41  2. I. Mäenpää RU 24.53  3.  E. Puukko PoTa 25.00

Rata:

800 m: 1. F. Nieminen PoTa 2.05,2  2. A. Karemo PoTa 2.05,5  3. Y. Sipilä Tyrvään Voima 2.07,4

1500 m: 1. F. Nieminen PoTa 4.14,5  2. E. Laivuori KV 4.20,0  3. Y. Sipilä Tyrvään Voima 4.20,1

5000 m: 1. A. Vahala Hinnerjoen Yritys 16.03,0  2. P. Kähkönen PoTa 16.21,2  3. O. Merikoski RU 16.55,0  4. I. Mäenpää RU 17.07,2

10 000 m: 1. A. Vahala Hinnerjoen Yritys  33.54,7 ( uusi pe) 2. P. Kähkönen PoTa 34.45,0  3. I. Mäenpää RU 36.23,5

1936 maasto: 3.5 km  1. V. Kuusela PoTa 9.10 2. P. Lehtovirta PoTa ja O. Merikoski RU 9.20 4. M. Harjunpää Lapin Raiku 9.38  5. E. Korpikylä Lapin Raiku 10.20   7.5 km  1. A. Vahala Hinnerjoen Yritys  20.15  2. V. Vesterlund PoTa  20.17  3. I. Mäenpää RU 21.02

Rata:

800 m: 1. V. Kuusela PoTa 2.03,2  2. A. Karemo PoTa 2.04,3  3. V. Alho PoTa 2.06,0

1500 m: 1. V. Kuusela PoTa 4.20,4  2. V. Alho PoTa 4.22,0  3. G. Petterson Lavian Kisa 4.24,0

5000 m: 1. A. Vahala Hinnerjoen Yritys 16.23,4  2.P. Lehtovirta PoTa  16.38,5  3. M. Tuominen Lauttakylän Luja  16.47,0

10 000 m:  1. A. Vahala Hinnerjoen Yritys  34.33,8  2. Y. Hakala Ulvilan Ura 35.39,6  3. V. Rinne Punkalaitumen Kunto 36.19,1

1937 maastot: 4 km  1. F. Nieminen PoTa   8 km  1. A. Vahala Hinnerjoen Yritys

Rata:

800 m: 1. V. Alho PoTa 2.02,8  2. R. Vahtokari Reposaaren Urheilijat 2.04,5  3. U. Pirttilahti Lavian Kisa 2.07,5

1500 m: 1. F. Nieminen PoTa 4.18,0  2. R. Vahtokari Reposaaren Urheilijat 4.18,1

5000 m: 1. F. Nieminen PoTa 16.05,7  2. M. Tuominen Lauttakylän Luja 16.06,0  3. A. Vahala Hinnerjoen Yritys 16.13,0

10 000 m: 1. A. Vahala Hinnerjoen Yritys 34.15,4

1938  maastot: 1. V. Alho PoTa  30.37  2. Y. Hakala PoTa 31.06  3. O. Renfors Rauman Woodin Lukko

Rata:

800 m: 1. T. Siren Rauma Wood Lukko 2.02,4  2. V. Alho PoTa 2.03,0  3. O. Haapa 2.03,1  4. I. Vuorela Rauma Wood Lukko 2.03,4  5. I. Mäenpää RU 2.03,5

1500 m: 1. T. Siren Rauma Wood Lukko 4.18,0  2. V. Alho PoTa 4.26,0  3. I. Vuorela Rauma Wood Lukko 4.28,0

5000 m: 1. F. Nieminen PoTa 16.02,7  2. J. Palo Keikyän Vesa 16.17,7  3. M. Kuusisto Harjavallan Jymy 16.20,0  4. A. Marjamäki Rauma Wood Lukko 16.50,4

10 000 m: 1. A. Vahala Hinnerjoen Yritys  35.23,0  2. Y. Hakala PoTa 36.19,0

1939 maastot: 4 km 1. F. Nieminen PoTa   8 km  1. N. Ketola Tuiskulan Pyry 29.13  2. V. Alho PoTa 29.28  3. I. Vuorela Rauman Lukko 29.38

Rata:

800 m: 1. V. Alho PoTa 2.02,0  2. I. Raesma PoTa 2.04,0  3. R. Vahtokari Reposaaren Urheilijat 2.07,0

1500 m: 1. F. Nieminen PoTa 4.06,8  2. R. Vahtokari Reposaaren Urheilijat  4.23,4  3. V. Ahlgren Ahlaisten Urheilijat 4.26,2

5000 m: 1. N. Ketola Tuiskulan Pyry 16.46,8  2. V. Alajoki Kiikan Kirma 17.47,8  3. V. Sillanpää Kankaanpään Urheilijat 17.47,8   Kilpailijoita juoksutettiin ilmeisesti kierros liikaa.

10 000 m: N. Ketola Tuiskulan Pyry 34.25,4  2. V. Alho PoTa 36.28,7  3. U. Linnainmaa PoTa 37.02,8

1940

Rata:

800 m: 1. I. Raesma PoTa 2.02,2  2. A.Haapa PoTa 2.03,0  3. F. Nieminen PoTa 2.04,0

1500 m: 1. F. Nieminen PoTa 4.11,1  2. j. Palo KeikVesa 4.15,5  3. m.Tuominen LauttLu 4.18,0  4. I. Raitanen RaumLu 4.20,1  5. A. Hollmen Lapin Raiku 4.22,0

5000 m: 1. M.Tuominen LauttLu 15.51,4  2. N.Ketola TuiskPy 15.52,4  3. A. Kovamäki Rosenlewin Urh 17.24,8

10 000 m: 1. N. Ketola TuiskPy 33.57,8

1946

Rata:

800 m: 1. O. Laine Karkun Karu 2.01,1  2. E. Lamminpää Harjavalla Jymy 2.02,0  3. L. Haikonen Harjavallan Jymy 2.03,1   4. K. Laitakari RU 2.05,0

1500 m: 1. O. Laine Karkun Karu 4.14,8  2. L. Haikonen Harjavallan Jymy 4.16,0  3. E. Lamminpää Harjavallan Jymy 4.17,2  4. K. Laitakari RU 4.19,2

5000 m: 1. N. Ketola PoTa 15.38,0  2. V. Alajoki Kiikoisten Kirma 15.57,0 3. E. Savaja Tyrvään Voima 16.38,0

10 000 m: 1. N. Ketola PoTa 33.15,6 (uusi pe) 2. V. Alho PoTa 36.16,4

Naiset 800 m: 1. T. Mikola SäkU 2.44,6

1947 maastot: 4 km  1. A. Hollmen Lapin Raiku 15.45  2. V. Seppälä Kankaanpään Urheilijat 15.49   8 km  1. N. Ketola PoTa

Rata:

800 m: 1. O. Laine Karkun Karu 2.02,2  2. J. Varis RU-38 2.02,4  3. E. Ekman KK-V 2.04,4

1500 m: 1. O. Laine Karkun Karu 4.12,6  2. E. Lamminpää RU-38 4.14,0  2. L. Haikonen Harjavallan Jymy4.14,8

5000 m: 1. N. Ketola Noormarkun Nopsa 15.29,6  2. H. Lehtimäki KK-V 16.32,2  3. V. Lyysaari EKU 17.19,6

10 000 m: 1. N. Ketola Noormarkun Nopsa 33.03,6  2. P. Kähkönen PoTa 36.32,6  3. V. Lyysaari EKU 36.48,0

Naiset 800 m: 1. T. Mikola SäkU 2.42,5

1948 maastot: 5 km  1. V.Seppälä Kankaanpään Urheilijat 17.20 ……6. Totti Heino RU 17.40   10 km  1. N. Ketola Noormarkun Nopsa

Rata:

800 m: 1. E. Ekman KK-V 2.03,6  2. E. Lamminpää RU-38 2.03,8  3. E. Pajula Tyrvään Voima 2.07,0

1500 m: 1. E. Ekman KK-V 4.05,6  2. E. Lamminpää RU-38 4.07,0  3. E. Pajula Tyrvään Voima 4.08,8

5000 m:  1. N. Ketola Noormarkun Nopsa 15.12,8  2. L. Haikonen Harjavallan Jymy 15.40,9  3. V. Seppälä Kankaanpään Urheilijat 15.43,2

10 000 m: 1. N. Ketola Noormarkun Nopsa 32.16,5  2. L. Haikonen Harjavallan Jymy 32.52,4  3. P. Laine KK-V 34.24,8

Naiset 800 m: 1. T. Mikola SäkU 2.30,0

1949 maastot: 5 km 1. O. Laine Tyrvään Voima   9.5 km  1 . N. Ketola Noormarkun Nopsa

Rata:

800 m: 1. I. Taipale RU-38 1.57,8  2. E. Ekman KK-V  1.58,2  3. O. Laine Tyrvään Voima 2.00,7

1500 m: 1. I. Taipale RU-38 3.59,2  2. U. Julin Lavian Kisa 4.02,4  3. O. Laine Tyrvään Voima 4.10,0  4. S.Ketola EKU 4.12,4

5000 m: 1. N. Ketola Noormarkun Nopsa 15.25,6  2. E. Pajula Tyrvään Voima 15.31,0  3. S. Ketola E-KU 15.52,6

10 000 m: 1. N. Ketola Noormarkun Nopsa 32,41,2  2. L. Haikonen KK-V 32.42,0  3. V. Jokinen Keikyän Vesa 34.42,0  4. E. Juvonen Pihlavan Kisa-Veikot  35.27,0  5. V. Lyysaari E-KU 35.39,0

Artturi Vahala

Hinnerjoen Yrityksen Artturi Vahala oli 1930 luvulla SVUL:n piirin johtavia pitkien matkojen juoksijoita. Kuvassa Artturi Vahala ja muita Yrityksen juoksijoita 1932 . Vas: Antti Vahala, Artturi Vahala, Lauri Pietilä, Ossian Viljanen ja Toivo Heuru

Euran Reippailijoissa ja Hinnerjoen Yrityksessä juossut  Artturi Vahala oli piirin tunnetuimpia kestävyysjuoksijoita 1930 luvulla. Hänelle kertyi 15 piirinmestaruutta. Sen ajan harjoittelusta Vahala kertoilee ” Maantiellä sitä silloin juostiin n. 20-30 km pari kertaa viikossa. Murtomaata minä tosin juoksin keväisin, tein n. 10 km:n pituisia lenkkejä. Kaikki muu harjoittelu oli vähän niin ja näin. Talvella tuli hiihdettyä jonkun verran mikä auttoi kesällä kuntoon pääsemistä.” Yhtenä isona ongelmana Vahala piti omana juoksuaikanaan suurena vaikeutena päästä syrjäiseltä pitäjältä liikekeskuksiin kilpailemaan. Vahala kilpaili -20 luvulla Euran Reippailijoissa seuraavin tuloksin 5000 metrillä: 16.58,9 (1927) – 17.06,9 (1928) ja 16.56,0 (1929)

Piirinmestaruuksien lisäksi voisi mainita seuraavia saavutuksia. Nämä maratonit eivät olleet nimestään huolimatta täyspitkiä vaan 25 000 metriä: 1934 alokassarjan 8. sija Helsingin maratonilla 1.40,02.  1935 samalla maratonilla alokassarjan neljäs 1.37,24. 1936 Edelleen Helsingissä alokassarjassa, nyt kolmas 1.33,40. Samassa kisassa RU:n J. Mäenpää oli seitsemäs, 1.44,29. Lokakuussa hän oli ensimmäistä kertaa yleisessä sarjassa Urheilulehden maratonilla  Turussa jossa hän oli hienosti viides ajalla 1.28,58 voittaen sellaisia suuruuksia kuin Väinö Sipilä ja Armas Toivonen. 1937 hän oli Porissa urheilulehden maratonilla yleisen sarjan neljäs 1.34,33. Lähtöviivalla oli myös kova mies Nummen Kipinän Erkki Tamila, saman vuoden SM kympin hopeamies. Tamila voittikin kisan selvästi ajalla  1.26,28. 1938 hän siirtyi ikämiessarjaan ja Helsingin maratonilla hän oli kuudes 1.37,29.

1934 Porin Tiilimäessä. Juoksua johtaa Lahden Vento Toivonen, toisena itse Paavo Nurmi ja neljäntenä HY:n Artturi Vahala. Nurmi ratkaisi kisan suurempia yritämättä vasta 10 metriä ennen maalia. Nurmen aika oli  15.41,5 ja Toivosen 15.42,0. Toisenkin kovan kestävyysjuoksijan kanssa Vahala sai ottaa yhteen. Vuonna 1935 hän pääsi kisailemaan vuoden -32 kaksinkertaisen olympiamitalistin TuUL:n Lasse Virtasen kanssa. Virtanen voitti 5000 metriä neljän sekunnin erolla Vahalaan, väliin mahtui vielä Porin Tarmon Lehtovirta.

Vahalan muita kuin pm juoksuja 1930 luvulla:

3000 m : 9.11,4 (1935)  – 9.13,6 (1936)  – 9.15,2 (Suojelus Kunta kisat 1931)  – 9.17,6 (1937)  – 9.19,0 (1939)  – 9.21,0 (SK 1932)  – 9.24,0 (SK 1933)  – 9.26,0 (SK 1935)  – 9.28,2 (SK 1936)  – 9.30,5 (SK 1937)  – 9.32,0 (SK 1937)  – 9.37,0 (1937)  – 9.38,0 (SK  1932)  – 9.42,0 (SK 1933)  – 9.51,9 ( 1935)

5000 m: 15.55,0 (1936)  – 16.04,8 (1934)  – 16.15,9 (1936)  – 16.20,4 (1933)  – 16.24,4 (1935)  – 16.27,0 (1933)  – 16.46,0 (1937)  – 17.15,0 (1933)

3000 metrin ennätysjuoksussa Vahala oli toinen aikansa suurjuoksjan Volmari Iso-Hollon takana. Iso-Hollo voitti kisan ajalla 8.30,7.

Mainittakoon vielä että naiset kyllä juoksivat jo pitkiä matkoja kauan aikaa sitten vaikka vuosia myöhemmin kauhisteltiin oliko 800 metriä naisille todellinen maratonmatka. 1911-15 naisilla oli 1000 metrin juoksu piirin mestaruuskisoissa. Tekipä PoTan Lempi Aaltonen 1912 Suomen ennätyksenkin, 3.26,5. 1915 hänen voittoaikansa oli 3.23,1.

1940 luvun lopussa 1948 tuli kuvioihin alueen ensimmäinen ”supertähti” RTU:n Kalevi Liikkanen joka antoi uskoa alueen kestävyysjuoksuun voittamalla nuorten Suomen mestaruuden 800 metrillä alittaen kaksi minuuttia, 1.59,0. 1949 hän oli TUL mestaruuskisojen 1500 m:n kakkonen ja  lähellä mitalia Liikkanen oli 1949 Karhulassa Kalevan kisojen finaalissa 800 metrin juoksussa ollen lopulta neljäs. Hän juoksi johdossa alusta alkaen aina loppusuoran alkuun jolloin Räihä, Taljanen ja Tikkanen painuivat takana kytättyään ohitse. Aikamoinen suoritus nuorelta mieheltä jo tuolloin. Liikkanen juoksi 1949 vuonna tasaisesti 1.57 – 1.59 välille. Nousu oli todella nopeaa koska 1948 800 metriä kulki 2.02.

Liikkasen juoksuja 1949: 1.56,9 (SM kisat) – 1.57,1 – 1.57,8 – 1.58,4 – 1.58,6 – 1.59,6

Sodan jälkeen aloitettiin myös kaupungin mestaruuskisat 1947:

800 m: 19 v 1)  K. Narmala 2.16,5

1000 m: 1) T. Laine 2.45,4  2) K. Koskimäki 2.52,4  3) T. Lehtinen 3.01,8

3000 m: 1)  T. Heino  9.32,8  2) U. Kivimäki 9.47,5  3) S. Kohtamäki 9.58,6

Tulokset 1948:

800 m: 21 v 1)  K. Liikkanen 2.02,6

1500 m: 1) T. Heino 4.32,4  2) Y. Niemelä 4.41,4  3) U. Mäkilä 4.52,8

5000 m:  1) Totti Heino, 16.10,4  2) P. Jalo 16.25,0  3) T.Sjöman 16.25,0  4) U. Kivimäki 17.17,0  5) Y. Niemelä 17.27,0

Tulokset 1949:

1500 m: 1)  K.Liikkanen 4.09,8  2) K. Narmala  4.18,0  3) T. Sjöman 4.27,0

5000 m : 1) T. Sjöman 16.00,6  2) T. Heino 16.04,8

5000 metrin Raumanseudun juoksijoiden muita aikoja 1920-1949 joita ei aikaisemmin ole artikkelissa mainittu:

E. Salminen RTU 15.55,0 (1930)

V. Nordvall Toive, RTU 16.10,1 (1930)  – 16.11,7 (1930)  -16.25,0 (1930)  – 16.44,3 (1927)  – 16.34,5 (1927)  – 16.55,0 (1927)  – 16.56,0 (1928)  – 17.16,0 (1927) – 16.51,8 (1934)

J. Salmi RTU (ikämies) 20.03,2 (1930)

T. Ylinen RTU 16.19,2 (1930)  – 17.02,0 (1930)  – 17.10,5 (1929)

O. Merikoski (nuoret sarjassa) RU 17.16,0 (1928) – 16.50,0 (1932)

J. Rinne RU 17.51,5 (1921)

N. Tynys Seminaarin kisailijat 17,16,4 (1922)

J. Räihä Euran Raiku 16.10 (1926)  – 16.47,0 (1926)  – 16.55,0 (1926)

E. Mäkinen Euran Raiku 17.35,0 (1926)

E. Salonen RU 17.27,2 (1922)  – 17.35,8 (1923)

E. Friberg Rauman Toive (nuoret sarjassa) 18.03,5 (1924)

O. Oksanen Rauman Toive 17.38,0 (1922)

R. Koskinen Rauman Toive 17.24,7 (1922)

K. Myöhänen Rauman Toive 17.43,0 (1925) – 19.10,0 (1933)

P. Vepsä Rauman Toive 17.41,0 (1923)

L. Leppänen Seminarin kisalijat 16.26,6 (1926)

A. Kaunismäki RU 17.36,2 (1920)  – 17.34,3 (1922)  – 17.57,2 (1920)  – 18.06,3 (1921)  – 18.53,4 (1921)

I. Mäenpää RU 18.12,0 (1933)

T. Sjöman RTU 16.37,8 (1949)

A. Hollmen Lapin Salama 16.29,6 (1949)

V. Lyysaari 17.19,6 (1949)

2. 1950 – luku

Yleistä

Uotilan kentällä menossa armoton kamppailu voitosta. Numero 38 ilmeisesti Veikko Helenius

Rauman pojat kisailemassa ”siellä jossakin”. Vas. Veikko Helenius, Sorjo Salminen, Mauno Mäenpää. Tulokset ovat kyllä säilyneet valokuvan takana. 1500 m: 1. Sorjo Salminen 4.18,1  2. Mauno Mäenpää 4.19,1 3. Veikko Helenius 4.22,0

1959 Kisamatkalle lähdössä. Vas. RU:n aituri Olli Palmu, Sorjo Salminen ja Jaakko Virtanen

Startti Uotilan kentällä. Vas. Veikko Helenius, Erkki Nieminen, Sorjo Salminen

Ilmeisesti samaa kisaa kuin yllä oleva kuva. Sorjo Salminen vasemmalla ja Erkki Nieminen

Pekka Urponen johtaa, perässään Sorjo Salminen ja Erkki Nieminen

Sorjo Johtaa ja RTU:n Mauno Mäenpää seuraa. Kisapaikka ja kaksi muuta juoksijaa jäänyt unholaan

Sorjo Salminen vie porukkaa, Mauno Mäenpää seuraa toisena

Hyvistä suorituksista olivat kunniamaininnat paikallaa. Uotilan Sorjo Salmiselle palkintotilaisuudet olivat tuttua puuhaa. Palkintojen antajina ilmeisesti Teuvo Mäkelä ja U. Kupiainen:

Kun 1950 luvulla ei vielä ollut tietokoneita ja pelikonsoleita sekä pienempi lajivalikoima kuin nykyään uleisurheilussa  kilpailtiin piirin yleisurheilumestaruudesta SVUL:n piirissä kolmella tasolla. Päätapahtuma tietysti piirin mestaruuskilpailut jonka lisäksi olivat B mestaruuskisat( C luokan urheilijoille) ja luokattomat pitivät C mestaruuskilpailut. Naisilla oli aluksi omat kisansa erikseen miehistä. Maastoissa oli piirin mestaruuskisojen lisäksi vielä erillisiä alueiden maastomestaruuskilpailuja. Lapin Salama, Hinnerjoen Yritys ja Honkilahden Vesa ainakin muodostivat alueen viisi ja Raumalaiset alueen 3. Näitä jatkettiin vielä 60 luvullakin.

TUL:n puolella ei ollut B eikä C mestaruuskisoja mutta alueellisia oli maastossa ja radalla. Alla juuri alue III mestaruuskisat Raumalla kestävyysmatkojen osalta

Alku vuosikymmenenä järjestettiin vielä Rauman mestaruuskisoja joissa oli tehtiin hyviä aikoja kestävyysmatkoilla. Tuloksia oli seuraavasti:

1950  Liikkanen voitti mailin uudella Satakunnan TUL:n pe:llä, 4.26,0. Seuraavina tuli Olavi Oksa ja Pekka Pohjanvalta. 5000 metriä voitti Totti Heino, 16.22,2 ja T. Sjöman oli toinen 16.39,2.

1951 Olavi Oksa voitti 1500 metriä 4.14,4 ja Kalevi Liikkanen 800 metriä hienolla ajalla 1.59,6 ja Oksa oli toinen, 2.02,1. Totti Heino voitti 5000 metriä, 16.28,0.

Rauman Lukon omissa mestaruuskilpailuissakin tehtiin hyviä tuloksia kuten 1953 vitosella. 1. Totti Heino 16.22,2 ( yli 35 v) 2. E. Salo 17.10,5 ( alle 21 v) 3. M. Salo 17.46,0 (yl) 4. A. Yli-Saunamäki 20.26,0 (yli 35 v) 5. F. Ruohonen 21.05,4 (yli 45 v).

Kilpailutoimintaa oli ahkerasti esimerkkinä vuoden SVUL:n 1953 tilastot: Jäsentenvälisiä 560, seuraotteluita 54, piirikunnallisia 31, kansainvälisiä ja kansallisia 23 eli yhteensä 668 kpl. Maininnan arvoinen on että ensimmäinen  Raumalla suoritettu 3000 estekilpailu käytiin syyskuussa Otanlahdessa 1957. Kunnian olla ensimmäinen tämän kilpailun voittaja oli Sven Laine , IK-32, ja aikakin mukava 8.57,2.

Ensimmäiset 3000 metrin estekilpailut menossa Otanlahdessa

Rauman Lukko järjesti useita kansallisia ja piirikunnallisia 1950-54. Parhaita tuloksia tehtiin seuraavasti.

1952 5000 m 1. Totti Heino 16.04,2 2. A. Härkälä 16.43,2 3. M. Salo 16.52,4 Kaikki juoksijat Rauman Lukosta.

1953 Veikko Karvonen juoksi 25 km:n juoksussa 1.22.37,8 ja Totti Heino oli neljäs ajalla 1.24.45,8. 1500 metrillä Lukon K. Asikainen oli toinen ajalla 4.13,0 ja Salaman Pertti Heino neljäs 4.13,8. Kisan voitti saman vuoden pm kasin ja tonni vitosen kakkonen, Lauttakylän Lujan T. Apilisto, 4.10,3.

1954 Säkylän T. Mäntysaari voitti 1500 metriä 4.09,2 ja Lapin Salaman Pertti Heino oli kolmas, 4.12,3 ja Lukon Asikainen neljäs, 4.13,8. 5000 metriä meni Laitilaan V. Airolalle mukavalla ajalla 15.46,3. Aika olisi ollu SVUL:n Satakunnan piirin tilastossa sijalla 5. Totti Heino oli toinen jääden hiukan kauden parhaastaan ( 15.56,2) ajalla 16.02,4. Naisissakin oli kestävyysmatka eli 800 metriä illan ohjelmassa jossa Lukon Pirkko Suotunen oli neljäs, 2.38,4. Voitto meni Halikon Hakoniskan Anita Aittalalle, 2.24,3.

Eurassakin kisailtiin muutamia hyviä kisoja. Raikun kansallisissa 1950 vitosella Lukon T. Sjöman oli kolmas 16.33,8 ajalla ja voitto meni Kauvatsaan S. Intoselle, 16.22,0. RTU:n Kalevi Liikkanen voiti hyvällä ajalla 800 metriä, 1.58,8 ja Raikun oma poika O. Lehtinen oli kolmas 2.01,8. EK-U:n kansallisissa 1952 PKV:n E.Lätti voitti 5000 metriä 15.58,0. Mukana oli myös EK-U:n oma juoksija E. Vahtola ajalla 18.01,0.

RU  herätteli myös henkiin kilpailutoimintaa Otanlahdessa järjestämällä heti Amerikkalaiskilpailut 1950. Raumalle saapui kaksi pikajuoksijaa, H. Maiocco ja J. Razzeto. Kolea sää veti 1600 katsojaa Otanlahteen mutta  kestävyysmatkoilla ei ollut mainittavampaa kuin Denis Johanssonin osallistuminen 1500 metrillä. Hän voittikin kisan hänelle heikolla ajalla, 4.02,4. Saman vuonna hän kuitenkin juoksi jo kotimaisen kärkituloksen 3.50,0. 5000 metrillä paras oli Noormarkun Nopsan Niilo Ketola, 15.39,8. Ei Rauman alueen juoksijoita mukana.

1951 Urho Julin käy esittämässä vauhtiaan voittaen 800 metriä 1,57,2 jossa ei Raumanseudun poikia ole mutta 25 km:ä menee Totti Heinolle 1.28.12,6.

RU:n Kalevi Narmalasta tulee 11.7. 1951 kolmas Raumalainen kahden minuutin alittaja Porissa Tarmon kansallisissa josta alla oleva kuva on. Narmala juoksee kisoissa voimaan jääneen ennätyksensä 1.59,7.

Kilpailun voittaja Turun Denis Johansson vie joukkoa. Kolmantena ilmeisesti RU-38:n E.Ekman. Joukossa myös Kalevi Narmala joka jäänyt itselleni tunnistamatta. Kisan järjestys seuraava: 1. Johansson ( 1.57,9) 2. Ekman (1.57,6) 3. U. Vähäranta LoLe (1.57,9) 4. H. Uusitalo LJ (1.58,0) 5. K. Narmala (1.59,7) 6. V. Åkeström PoTa (1.59,9) 7. T. Mäntysaari SäkU (2.00,0) 8. T. Hill RU-38 ( 2.03,2)

1953 RU:n 60-vuotisjuhlakisoissa Salaman Pertti Heino voittaa hänelle harvinaisemman matkan 5000 metriä, 16.26,8 ja toiseksi tulee Lukon E. Salo 16.49,0. Kolmas on myös Lukon mies P. Nyrhinen, 19.03,6.

Seuraavat isommat kisat oli 1954 jolloin Denis Johansson voitti 1500 metriä. Pertti Heino oli viides ja Paavo Nurmen poika Matti kuudes. Vitosella Lukon Totti Heino juoksi 15.56,2 ja oli Alavuden A. Pietilän voittamassa juoksussa kolmas. Pietilä juoksi kisassa kauden parhaansa, 15.19,2,  mutta se riitti vasta kotimaisen tilaston sijalle 66. Näin näitä kisoja mainostettiin:

Näiden jälkeen kisat ei olleet mitään tähtien kermakuorrutusta mutta 1955 saatiin nauttia porvari- ja työläisseuran yhteistyöstä. RU ja RTU järjestivät niin kutsutut yhteistoimintakilpailut. Hieman kisoja latisti katsomossa joidenkin tähtiurheilijoiden poisjäänti mutta sentään Suomen mestari Olavi Vuorisalo kävi paikalla ja voitti 1500 metriä, 3.52,8. Pertti Heino juoksi vanavedessä hyvän ajan, 3.57,2.

Vuorisalo johtaa , Heino toisena ja kisan kolmas on PoTan Voipa Åkeström

RTU piti myös yleisurheilua yllä järjestämällä kansallisia ja piirikunnallisia vuosikymmenen alussa. 1950 RTU:n Sjöman oli kakkonen vitosella, 16.18,6. 1951 Kalevi Liikkanen juoksi uuden TUL:n Satakunnan pe:n 1500 metrillä, 4.03,0. Mainittakoon että Olavi Oksa juoksi ennakkoluulottomasti 400 metriä aikaan 55,8.

1953 juostaan hyvä 3000 metriä jossa Olavi Oksa tulee toiseksi ja juoksee uuden TUL:n Satakunnan pe:n 8.34,2. Se olisi SVUL:n piiritilastoissa riittänyt neljänteen tilaan, Taipaleen, Julinin ja Haikkolan jälkeen. Voitto menee niukasi TiKan U. Mattssonille, 8.32,2.  Sade oli vielä ennen lähtöä tehnyt radan raskaaksi joten tulokset olivat olosuhteisiin nähden loistavat. Myös Mattsson juoksi ennätyksensä.

Raumalla järjestettiin myös arvokilpailuja. 1950 Otanlahdessa käytiin SUL:n B mestaruuskisat, jotka olivat tuohon aikaan isot kisat. Ilmoittautuneita oli yhteensä 342 urheilijaa ja 5000 sekä 10 000 metrille molemmille lähti yli 20 juoksijaa, mutta ei Raumanseudun juoksijoita. Otanlahdessa nähtiinkin tulevaisuuden huippuja. Kympillä sijoittui neljänneksi tuleva olympia ja EM maratoonari Erkki Puolakka. Rauman radalla kymppiin meni aikaa 32.46,6. Voiton vei Antti Viskari joka voitti myöhemmin esim. Bostonin maratonin. TUL:n yleisurheilunmestaruuskisat järjestettiin 1952 ja SM maraton juostiin 1955 jonka voitti Paavo Kotila, Veikko Karvosen tullessa toiseksi. Rauman Lukko oli maratonin järjestäjäseura. Reitti kulki Kodisjoen hiekkapäällysteistä tietä Laitilaan päin. Korkeuseroa suhteellisen helpolla, mutta irtokivien haittaamalla reitillä oli 47 metriä. 41 lähti matkaan ja vain kaksi keskeytti.

SM maraton meneillään. (15) Onni Koskinen, (10) Pauli Pellinen, (40) Olavi Manninen ja (1) Veikko Karvonen

Paavo Kotila juoksemassa ylhäisessä yksinäisyydessä voittoon SM maratonilla Raumalla

TUL KESTÄVYYSJUOKSU 1950-59

TUL:n miehet suorittivat Rauman seudun ensimmäiset maineteot 50-luvun alkupuolella. Piiritasolla Raumanseudun juoksijoiden pahimmat vastustajat tulivat Porin Pyrinnöstä. Ylipitkien matkojen juoksija TUL:n puolella oli oikeastaan vain Raikun Tuure Rötkö. Hän kävi jonkun myös verran Satakunnan ulkopuolella kisaamassa, sarjanaan yli-ikämiehet. Tällaisia kisoja oli esim. 1950 Kaisaniemen 25 km:n maraton jossa Rötkö voitti komeasti oman sarjansa ajalla 1.35,27. 1953 Pakilan lenkki Helsingissä jossa Rötkö oli oman sarjan neljäs 1.07,43. Sarjan paras oli Harald Mallin 1.04,38. Kaisaniemen maratonilla 25 km:n kisassa hän oli kolmas, 1.42,16. Yleisen sarjan voitti Paavo Kotila 1.29,29 ja Rötkön sarjan voitti Rajamäen kehityksen K. Salminen 1.38,43.

1950 maasto 4.5 km: 1. Kalevi Liikkanen RTU  2. K. Vuorinen PTU 3. E. Sjövall……5. V. Eskelinen RTU

7.6 km: 1. R. Vesterlund PoPy  2. S. Intonen KauvT  3. U.Raitanen PoPy  4. T. Sjöman RTU

Rata 800 m: 1. K. Liikkanen RTU 2.08,8  2. O. Lehtinen EuRa 2.06,2  3. J. Kivi PoPy 2.09,1

1500 m: 1. K. Liikkanen RTU 4.06,5  2. A. Snällström PoPy 4.16,0  3. J. Kivi PoPy 4.17,7

5000 m: S. Intonen KauvT 16.25,0  2. T. Sjöman RTU 16.29,4  3. U.Raitanen PoPy 16.54,7

10 000 m: 1. S. Intonen KauvT 35.10,8  2. U. Raitanen PoPy 35.50,8  3. T. Rötkö 36.44,6

Forssassa Kalevi Liikkanen voitti TUL:n mestaruuden 1500 m:n juoksussa ajallaan 4.00,0. Lisäksi tuli hopeaa 800 m:ltä, 1.56,7.  Kalevan kisoissakin hän taas oli mukana, nyt 1500 m:n finaalissa kuudes, uudella ennätyksellään, 3.57,0. Alkuerissä hänen aikansa oli 4.04,4.

Syyskuussa Liikanen oli 20:n  parhaan TUL yleisurheiljan kanssa kilpailumatkalla Romaniassa. Hän juoksi siellä kaksi kilpailua, 800 m ja 1500 m. 800 metriä voitti Tsekkiläinen juoksijakuuluus Vaclev Cevona. Cevonan aika oli 1.55,0. Liikkanen sijoittui seitsemänneksi, 1.57,4 ajalla. 1500 metriä voitti Tsekkiläinen Aim, 3.56,4 ja Liikkanen oli viides, 3.58,6. Varmasti unohtumaton kisamatka Liikkaselle tuona aikana. Matkan jälkeen Liikkanen juoksi Rauman kaupungin mestaruuskisoissa hieman harvemmin juostun mailin kilpailun. Osoituksena tästä on TUL:n Satakunnan piirin ennätys joka oli jo ”ikivanha” Eino Jyrkäksen juoksema 4.35,9. Kalevi Liikkanen voittikin kisan uudella ennätyksellä, 4.26,0.

Muita Liikkasen juoksuja 1950 edellä mainittujen juoksujen lisäksi. 800 metriä: 1.59,2 (Pori) – 1.58,8 (Eura) – 2.01,3 (Rauma) 1500 m: 4.03,6 (Tampere) – 4.04,0 (Pieksamäki) – 4.07,2 (Rauma) – 4.20,0 (Seuraottelu Turun Jyry) -4.27,2 (Piiriottelu)

Kalevi Liikkanen 1949

1951 maastot 4 km: 1. K. Liikkanen RTU  2. Olavi Oksa RTU  3. U. Raitanen PoPy 4. O. Lehtinen EuRa  5.  P. Helander EuRa

8 km: 1. V. Rantala NakkVi  2. R. Vesterlund PoPy  3. S. Intonen KauvT

Raikun 50 vuotias Tuure Rötkö voittaa ikämiehet ajalla jolla olisi ollut lyhyellä matkalla yleisen neljäs.

Rata 800 m: 1. O. Lehtinen EuRa 2.02,6  2. Olavi Oksa RTU 2.02,7  3. L. Heinonen PoPy 2.03,5  4. P. Pohjanvalta RTU 2.04,4

1500 m: 1. Olavi Oksa RTU 4.14,0  2. O. Valkama NakkVi 4.14,8  3. O. Lehtinen EuRa 4.17,6

5000 m: 1. P. Saari JämisVe 16.30,0  2. S. Intonen KauvT 16.35,8  3. U. Raitanen PoPy 16.35,8

10 000 m: 1. S. Intonen KauvT 34.55,6  2. U. Raitanen PoPy 35.04,4  3. T. Rötkö EuRa 36.05,2

Liikkanen uusii 1500 metrin TUL:n mestaruuden Kuusankoskella. 4.01,6 on voittoaika. RTU:n Olavi Oksa on samassa kisassa kuudes, 4.08,8. Aikoja heikensi kova tuuli ja hiljainen alkuvauhti mihin oli syynä kaikkien haluttomuus joukon vetäjäksi. Liikkanen ottaa vielä hopeaa 800 metriltä, 1.57,2.

Raumalla järjestetään TUL:n viestimestaruuskilpailut ja RTU on tyly isäntä 4 x 800 m:n viestissä. Voitto tulee ajalla 8.12,4 ja juoksijat ovat E. Mattson, P.Pohjanvalta, O. Oksa ja K. Liikkanen. Toiseksi tulee Salon Vilpas 8.16,9. Kalevi Liikkanen juoksi parhaan yksityisajan 1.55.

Muita Liikkasen juoksuja edellämainittujen lisäksi: 800 m: 1.56,6 (Helsinki) 1500 m: 4.00,1 – (Tampere) – 4.00,6 (Salo) – 4.03,0 (Rauma) – 4.06,0 (Pori)

1952 maastot 5 km: 1. O. Valkama PoPy  2. K. Liikkanen RTU  3. A. Snellström PoPy

10 km: 1. V. Rantala NakkVi  2. U. Raitanen PoPy  3. S. Intonen KauvT

Rata 800 m: 1. A. Hyökyranta PoPy 1.59,6  2. P. Pohjanvalta RTU 2.01,0  3. O. Valkama PoPy 2.02,0

1500 m: 1. O. Valkama PoPy  4.13,0  2. V. Ceder PoPy 4.16,4  3. H. Vuori PoPy 4.17,8  4. O. Oksa RTU 4.18,6

5000 m: U. Raitanen PoPy 16.19,4  2. P. Saari JämisMe16.37,2  3. S. Intonen KauvT 17.11,6

10 000 m: 1. U. Raitanen PoPy 34.09,4  2. S. Intonen KauvT 36.59,0  3. T. Rötkö EuRa 37.44,8

Samana vuonna Rauma sai järjestettäväkseen TUL:n yleisurheilun mestaruuskilpailut. Otanlahdessa RTU:n kaksikko Pekka Pohjanvalta ja Liikkanen pääsivät 800 metrin finaaliin jossa Pohjanvalta oli heistä parempi kuudennella sijallaan, hänen aikansa oli 2.01,2.

1953 maastot 5 km: 1. O. Oksa RTU  2. O. Valkama PoPy  3. V. Ceder PoPy

10 km: 1. U. Raitanen PoPy  2. E.  Rantala NakkVi

Kisoissa oli myös mukana ns. luokattomien piirinmestaruus jaossa jonka voitti Lapin Tempon Helmer Kallio.

Rata 800 m: 1. K. Liikkanen RTU 1.59,2  2. P. Pohjanvalta 2.00,6  3. P. Helander EuRa 2.00,8

1500 m: 1. P. Pohjanvalta RTU 4.08,8  2. K. Liikkanen RTU 4.11,4  3. M. Suonpää LauttPy 4.13,8

5000 m: 1. O. Oksa RTU 15.28,6  2.  E. Nevo Luvian KT 16.13,6  3. A. Snellström PoPy 16.14,2

10 000 m: 1. S. Intonen KauvT 35.13,0  2. A. Santonen HonkNo 35.31,8  3. M. Järvinen ParPonteva 36.51,0

Etenkin 5000 metrin juoksuissa nousi Olavi Oksa (synt. 26.3 1927 Raumalla) raketin lailla piirin parhaimmistoon. Edellisvuonna 4.10 1500 metriä juossut Oksa voitti  radalla vitosen uudella piirin ennätyksellä 15.28,6 ja pääsi TUL:n mestaruuskisoihin. 5000 metrillä ei onni ollut myötä, hän kaatui alkukilometrillä rytäkässä, sai verinaarmuja jalkaan ja keskeytti 3.5 km:n kohdalla. Seuraavana päivänä Oksa sisuuntui ja oli 1500 metrillä kahdeksas. Pohjanvalta pisti sijaa paremmaksi 800 metrillä ollen seitsemäs. Saman vuonna Oksa teki TUL:n Satakunnan piiri ennätykset Porissa 1500 metrillä, 4.02,0 ( edellinen Kalevi Liikkasen nimissä) ja Otanlahdessa samassa juoksussa 2000 metrin ja mailin juoksussa. Ajat olivat 5.45,2 ja mailin joka otettiin siis väliaikana, 4.30,6.

Olavi Oksa

Oksa aloitti vasta armeijan käytyään tosimielisen harjoittelun jossa oli alussa melkoisia vastoinkäymisiä. 1950 piirin viestimestaruuskisoissa häneltä venähti vasemman jalan pohjelihas joka lopetti siltä vuodelta tosiharjoittelun. 1951 alkutalvesta kunto tuntui jo lupaavalta mutta sitten seuran maastojuoksukilpailuissa nyrjähti oikea nilkka joka katkaisi kaiken harjoittelun. Kovalla sisulla hän jatkoi harjoittelua mutta vieläkään eivät vastoinkäymiset olleet siinä. Sillä kun varsinainen kilpailukausi alkoi 1952 hän sairastui keuhkopussin tulehdukseen ja kaikki urheilu kiellettiin häneltä kahdeksi kuukaudeksi. Kaikkien hämmästykseksi hän syksyllä ilmestyi verryttelytamineissa kentälle. Muutamana vuonna hän oli tuttu näky TUL:n mestaruuskisoissa mutta mitali jäi saamatta. Vielä 1959 hän oli TUL:n mestaruuskisoissa vitosella seitsemäs, 15.23,0 ajallaan. Mainittakoon että juoksijoita riitti koska tässäkin kisassa oli 18 juoksijaa. Oksakin kilpaili hallikisoissa ainakin kerran, marraskuussa 1954 Helsingissä Otanniemessä missä HKT järjesti TUL:n juoksijoille tilaisuuden testata kuntoaan. Oksa juoksi 3000 metriä ollen kolmas ajalla 9.01,4 ,Unto Mattssonin ( TiKa) ja Erkki Sairasen ( HelsVi) takana. Matkoista Oksa piti 3000 metriä parhaimpana itselleen. 5000 metrin ennätys syntyy 26.8.1953 Helsingissä HKT:n kisoissa Jyväskylän Olavi Mannisen vanavedessä. Manninen oli hieman aiemmin jo alittanut 15 minuuttia Imatralla. Kansainvälistä vauhtia Oksa myös testasi 1959 Ystävyyskaupunkikisoissa Raumalla. Oksa juoksi 3000 metriä mutta ei kyennyt  Gjövikin Andreas Thorsrundin vauhtiin. Thorsrundin voittoaika oli 8.46,4 ja Oksan 8.53,6.

50-luvun loppupuolella TUL:n Rauman alueen juoksut on oikeastaan Oksan harteilla. Oksa jatkoi vielä uraansa 1960 luvun alkupuolelle. Alla olevassa kuvassa Oksa onkin korkeimmalla 60 luvun alkupuolella seurakavereidensa ympäröimänä

Kuvassa oikealta alarivissä oikealta Mauno Mäenpää, Pekka Urponen, Olavi Oksa ja Pekka Pulkkinen

1954 maastoissa järjestettiin myös aluemestaruuskilpailut. Rauman alueen yleinen mestaruus meni RTU:n Mauno Mäenpäälle. Yli 45 vuotiaiden sarjassa Tuure Rötkö oli saanut mielenkiintoisen vastustajan mukaan. 20-30 luvun taitteen kova juoksija Eino Jyrkäs ( ent. Friberg) oli lähtenyt kisaamaan. Vielä tuli 2 km:n matkalla kovakuntoiselle Rötkölle 11 sekuntia tappiota. 15 vuotiaiden sarjassa kolmantena oli tulevaisuuden huippu Panelian Toiveen Timo Vahala.

Maastot 5 km: 1. V. Ceder PoPy  2. U. Uotinen PoPy

10 km: 1. V. Rantala NakkVi  2. U. Raitanen PoP  3. S. Intonen KauvT

Alueemme juoksijoiden osalta menestys oli heikonlainen. Ainoastaan ikämiehissä EuRan Tuure Rötkö oli mukana voittaen sarjansa ja luokattomissa Helmer Kallio, nyt RTU:ssa ja sijoitus kolmas.

Rata 800 m: 1. P. Laaksonen LapTe 2.02,9  2. V. Ceder PoPy 2.04,8  3. Pentti Helander EuRa 2.04,8….5. Pekka Helander EuRa 2.06,4….6. E. Salomaaa EuRa 2.08,8

1500 M: 1. V. Ceder PoPy 4.13,0  2. M. Suonpää LauttPy 4.13,2  3. P. Laaksonen LapTe 4.15,6

5000 m: 1.U. Raitanen PoPy 16.26,2  2. A. Rostedt KauvT 16.27,2  3. E. Nevo Luvian KT 16.58,0

10 000 m: U. Raitanen PoPy 34.15,0  2. A. Rostedt KauvT 35.34,6  3. S. Intonen KauvT 36.43,2

1955 maastot 5.5 km: 1. V. Ceder PoPy  2. O. Oksa RTU  3. V. Tuominen NakkVi

11 km: 1. V. Ranta HarjTU  2. V. Kankuri NakkVi  3. E. Nevo Luvian KT

Rata 800 m: 1. A. Laaksonen RTU 2.02,8  2. A. Mäenpää PoPy 2.02,8  3. P. Helander EuRa 2.05,0

1500 m: 1. K. Juhola ToejTov 4.14,4  2. V. Ceder PoPy 4.16,0  3. P. Helander EuRa 4.31,8

5000 m: 1. O. Oksa RTU 15.22,0 (upe)  2. E. Nevo Lavian KT 16.41,4  3. V. Männistö KöylKaiku 16.45,0

10 000 m: 1. E. Nevo Lavian KT 35.35,2  2. V. Männistö KöylKaiku 36.16,5  3. A. Rostedt KauvT 36.26,4

1956 alkoi kova vääntö työläis- ja porvariseurojen yhteistyöstä. 1957 ja 1958 TUL:n omia mestaruuskisoja ei pidetty juuri tämän  Suomen urheiluliiton kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen vuoksi jolloin Oksa oli Rauman alueen paras 5000 metrin juoksija ja saattoi menettää uransa parhaat sijoitukset TUL mestaruustasolla. Esimerkiksi 1958 hän juoksi 15.18,0.  Sopimuksen vuoksi vuosina 1956-59 Oksa työläisseuran urheilijana on näkyy myös SVUL:n Satakunnan piirin tilastoissa ja urheilee SVUL:n pm kisoissa. Tasapäisesti SVUL:n juoksijoiden kanssa Oksa siellä nämä vuodet onkin lukuunottamatta tietenkin RU-38:n ylivoimaisten juoksijoiden osalta. Pm kisoja TUL:n puolella ei myöskään siis järjestetty.

1959 muutaman vuoden tauon jälkeen TUL järjesti omat mestaruuskisat yleisurheilussa. Olavi Oksa RTU osallistui 5000 metrin kilpailuun sijoittuuen seitsemänneksi 15.23,0. Kisan voitti Niilo Sorrela TampYr 14.55,6 ja toinen oli Lasse Honkanen KotkKi 14.57,0.

5000 metrin finaali, kärjessä Niilo Sorrela (214) vierellään Kalevi Laakso

SVUL KESTÄVYYSJUOKSU 1950-59

Maratonilla tuli hyviä tuloksia, siitä pitivät huolen Rauman Lukon Totti Heino ja Mauno Salo. Totti Heinoa voisi hyvin luonnehtia ensimmäiseksi varsinaiseksi Rauman alueen maratoonariksi. Tämä kaksikko juoksi useita kunnioitettavia 2.40 alkuisia maratoneja. Totti Heino oli myös tuttu näky kun jossain lähistöllä juostiin piikkejä. Ajanjakson maratonreittien mittaukset saattoivat olla hieman niin tai näin mutta se ei himmennä sen ajan maratoonareiden kovia aikoja. Mauno Salo juoksi SM maratoneilla seuraavasti: 1954 15. ja 1955 23. Salo oli yhden kerran vuositilastoissa Heinoa parempi, tämä tapahtui 1954 jolloin Salo juoksi 2.43,30.

Totti Heino

Totti Heinon SM maratonit ja kehitys maratonilla:

1950 / –                           2.48,27

1951 / 12.                        2.40,42

1952/ 12.                        2.39,32

1953 / 7.                         2.39,23

Tässä ennätysjuoksussaan Heino oli 5 km:n (17.12)  väliaikapisteellä kärkiryhmässä. 15 km:n kohdalla kärkikolmikko Puolakka , Karvonen ja Pulkkinen oli repäissyt minuutin eron Heinoon. 30 km:n kohdalla Heinon lähimmät vastustajat Väinö Nevalainen ja Eino Järvinen ovat vain 20 sekuntia edellä. Kärkinelikko oli tällöin jo saavuttamattomissa. Viimeiset 11 kilometriä koituivat Heinon turmioksi, Nevalainen ja Järvinen puolestaan säilyttivät edellä hyvän menonsa ja sijat 5 ja kuusi jäivät lopulta yli kolmen minuutin päähän.

1954 / 8.                        2.44,26

1955 / 16 .                     2.44,34

Heinon muut maratonit tulivat Turun maratonilta seuraavasti aikajärjestyksessä: 2.39,32 ( 1952), 2.40,42 (1951), 2.44,33 (1954), 2.44,34 (1955), 2.48,27 (1950)

Totti Heino oli myös SM kisoissa Kouvolassa maastojuoksissa ikämiesten sarjassa viides. Edellään tunnettuja kestävyysjuoksijoita, Kalle Hyppönen TuUL, Mikko Hietanen Vihtavuoren Pamaus ,Salomon Könönen Kotkan Into sekä Matti Urpalainen Miehikkälän Vilpas.

Totti Heino 1956

Totti Heino joka aloitti juoksemisen Eurajoen Veikoissa, oli liki pitäen ainoa Rauman seudun juoksija 50-luvulla joka viihtyi ”ylipitkillä” matkoilla. Hän myös kilpaili ahkerasti Satakunnan ulkopuolella. Suuremmissa piikeissä liki aina hänen sarjan voittaja oli Vihtavuoren pamauksen Mikko Hietanen. Ensimmäisiä kovia voittoja oli Pihlavan piikin voitto 1950 jossa 25 km:n matka taittui aikaan 1.32,30 sekä Kirjurinluodon piikin ikämies sarjan voitto samana vuonna ajalla 1.29,07. Kisassa hän voitti PoPyn kovan Risto Vesterludin. 1951 Helsingin maratonilla hän oli ikämies sarjan neljäs 1.29,54. Kesäkuussa 1952 Tampereella tuli Sorsapuiston lenkin ikämies sarjan voitto. Syyskuussa 1952 Heino oli Helsingin maratonilla ikämiesten kakkonen Mikko Hietasen takana mutta aika 1.27,27 olisi riittänyt kokonaiskisassa neljänneksi. Samassa kuussa tuli voitto Kiikan maratonilla hölkkäillen, 1.34,00. Kaikkea ei tarvinnut yrittää, toiseksi tullut A. Putti Kiikan Riennosta hävisi 14 minuuttia. Mielenkiintoinen oli myös 1953 juostu Porin 25 km:ä jossa Totti teki ikämiesten 15 mailin uuden piirin ennätyksen, 1.23,19 ja samoin tunnin juoksussa jonka aikana hän eteni 17.622 metriä. Eikä hän hävinnyt yleisen sarjan kakkoselle, Veikko Karvosellekkaan kuin kolme minuuttia. 1954 Marttilassa 25 km:n kisassa voitokkaasti juossut Heino jätti 1946 EM maraton voittajan Mikko Hietasen taakseen. Edellisvuonna ikämiesten sarjan SM maastoissa  vielä Hietanen oli edellä, Heinon ollessa viides. Rauman Lukon piirikunnallisissa oli 25 km:n ratapiikki jonka Totti voitti ajalla 1.29,32 ennen seurakaveri Mauno Saloa jonka aika oli 1.30,30. Tunnin juoksussa Totti eteni 17.246. Parhaan ikämies sarjan  SM maasto sijoituksensa hän saavutti vuonna 1954 Mikkelissä jolloin hän oli neljäs. 1955 jälkeen Totti Heino ei maratonia juossut ja ura loppui vuoteen 1956 Samana vuonna maastossa hän voitti ikämiesten piirin mestaruuden Kankaanpäässä täysin ylivoimaisena voittaen kakkosen RTU:n K. Hörkön kahdella minuutilla. 1953 hän juoksi 25 km:n rataennätyksensä 1.26,24 joka oli A luokan tulos. 1955 hän voitti Kauvatsassa 25 000 metrin ratajuoksun piirin mestaruuden 1.27,36.

Kiukaisten maratonilla Totti Heino oli vakiokävijä. 1949 hän juoksi RU:n nimissä käyttäen aikaa 25 km:n lenkkiin 1.34,33. Voittaja oli HKV:n Matti Laihoranta. 1950 tuli voitto RU:n paidassa ajalla 1.26,35. Taakse jäi liki kolmella minuutilla Hyvinkään Johannes Myyrä joka oli kuitenkin samana seuraavana vuonna SM maratonilla neljäs, 2.36,31. 1951 Vielä RU:ta edustanut Heino oli toinen 1.25,32 eikä hän voinut mitään Noormarkun kovalle Niilo Ketolalle. 1952 voiton vei Totin nenän edestä Loimaan Voiman E. Järvinen 1.24,21, Totin juostessa 1.26,11. 1953 matka lyheni ollen alle 24 km:ä ja Heino oli taas toinen ajalla 1.18,19, E. Järvisen voittaessa 1.17,47. 1954 matka taas piteni ja Heino oli taas toinen. Nyt aika oli 1.25,40 ja niukka tappio tuli 15 sekunnilla Maaningan Tarmon Olavi Koskiselle. Koskinen ei ollut turha mies maantiellä, 1952 alittui 2.30 maratonilla. 1955 Heino juoksi kisan ollen jälleen toinen, 1.30,16. Voittaja oli kaikille tuttu 1946 EM maratonin ykkönen, Mikko Hietanen. Hietasen aika oli 1.29,34. 1956  Heino lähti Kiukaisiin vielä  yhden kerran kisaamaan. Aika 1.29,49 ei ollut todellakaan huonosti ja voittokin irtosi ennen Elannon Iskun Erik Asikaista joka pisteli kympin samana vuonna 32.27,4.

Muita Totti Heinon pitkien matkojen juoksuja:  Kohnan Lenkki 1951-1953 46.35,0 (1), 43.09,0 (1), 43.09,0 (1)  – Säkylä 1950 1.29.29,6 (2) – Kiikan Maraton 1.34,00 (1) – Rauman piikki 1951 1.28,12 (1) – Hämeenlinna 1952 25 000 m rata 1.26.25,4 (3) – Noormarkun Piikki 1953 1.25.29 (1) voitto myös 1952 aika tuntematon – Säkylä 1953 1.32,06 (1) 1955 Laitila 1.28.13 (2)

Totti Heinon uran muita ratajuoksuja kuin pm ja aiemmin tekstistä löytyvät: 3000 m: 1949 9.38,0 (1) 1950 9.46,0 (2) 1954 9.18,2 (1)

5000 m: 1949 16.14,0 (2)  – 1953 16.22,2 (1)  – 1954 15.56,2 (3)  16.14,5 (1)  – 1955 15.57,4 (?)  16.13,6 (2)  – 1956 16.18,4 (1)

Rauman Lukon mies Mauno Salo oli se toinen juoksija joka keskittyi lähinnä maratoneille. Ohessa Mauno Salon uran maratonjuoksut

2.40.10  Vaasa 1957

2.43,27  Turku 1956

2.43,30  Turku 1954

2.44,20  Turku  1958

2.48,12  Turku  1955

2.48,57  Turku  1962

2.53,53  Rautjärvi  1954

2.54,03  Rauma  1955

2.56,10  Turku  1960

2.56,37  Turku  1965

3.03,15  Turku  1953

Mauno Salo oli 1955 25 km:n ratajuoksun pm kisoissa Totti Heinon jälkeen toinen, 1.29,30. Kisassa oli kuusi juoksijaa.

Katsaus SVUL:n maastokisoihin 1950 luvulla

1951 maastot 5 km, kärjessä Ensio Ekman RU-38, toisena kisan voittanut Ilmari Taipale RU-38 ja mustassa paidassa PoTan Voipa Åkeström

Vuosikymmenen alussa SVUL maastoissa RU-38 oli hallitseva, Urho Julin ja Ilmari Taipale sekä Niilo Ketola etunenässä. Raumalaiset olivat lähinnä Totti Heinon voittojen varassa 35- vuotiaitten ikämiesten sarjassa kunnes Pertti Heino voitti pari kertaa ohjelmassa olleen syysjuoksumaastomestaruuden 1956. 1953 hän on 4.5 km matkalla toinen häviten voittaja Pylväiselle, joka oli SM maastoissa samana vuonna kahdeksas, minuutin.  RU-38 miehet voittavat 20:stä mahdollisesta mestaruudesta 15.

Komea rivistö lähdössä 1959 viiden kilometrin matkalle

1950 5 km: 1. Ilmari Taipale RU-38  2. Urho Julin RU-38 3. Eero Pajula TyVo…8. Pentti Jalo RU…20. L. Vahtola EKU

10 km: 1. Niilo Ketola NoNo  2. Lauri Haikonen HarJy  3. Aatto Hollmen LapSa….8. M.Haikonen EKU

1951 5 km: 1. Ilmari Taipale RU-38  2. Voipa Åkerström PoTa  3. Hannu Arola KauvPo

10 km: 1. Urho Julin RU-38  2. Niilo Ketola NoNo  3. T. Kangas HarJy

10 km meneillään. Kärjessä Julin, toisena Ketola

1952 5 km: 1. Rolf Haikkola RU-38  2. Voipa Åkerström PoTa  3. Tarmo Apilisto LauttLu

10 km: 1. Urho Julin RU-38  2. E. Lätti PK-V  3. T. Vaununmaa TyrVoi

1953 5 km: 1. Tauno Mäntysaari SäU  2. Tarmo Apilisto LauttLu  3. Henny Lehtimäki KK-V…6. Kalevi Asikainen RaumLu…8. Pertti Heino LapSa

10 km: 1. T. Häkälä SäU  2. T. Vaununmaa TyVo  3. T. Mäkelä TyVo  4. A. Härkälä RaumLu…9. V. Salo RaumLu

1954 5 km: 1. Ilmari  Taipale RU-38  2. Voipa Åkerström PoTa  3. Tarmo Apilisto  LauttLu…5 Pertti Heino LapSa

10 km: 1. V. Alanko SäU  2. Henny Lehtimäki KK-V  3. Veikko Seppälä SäU

1955 5 km: 1. Urho Julin RU-38  2. Olavi Salonen NoNo  3. Pertti Heino LapSa

10 km: 1. P. Nurminen HarJy  2. T. Simula KiukU  3. L. Heiskanen TyVo…5. Eero Salo RaumLu

Syysmestaruus 5 km: 1. Erkki Punto TyVo  10 km: 1. Esko Koivisto TyVo

1956 5 km: 1. Olavi Salonen RU-38  2. Pertti Heino LapSa  3. Matti Holma KankU

10 km: 1. Pertti Suotunen RU-38  2. Urpo Raitanen PoTa  3. L. Heiskanen TyVo

Syysmestaruus 5 km: 1. Pertti Heino LapSa  2. Voipa Åkerström PoTa (hävisi sekunnilla Heinolle)  3. Pekka Rantanen RU-38

10 km: 1. Pertti Suotunen RU-38  2. Erkki Pullinen KiukU  3. Pentti Leppäniemi RU-38…7. Eivor Lundén RaumLu

1957 5 km: 1. Urho Julin RU-38  2. Pertti Heino LapSa  3. Pekka Rantanen RU-38…5. Olavi Oksa RTU…15. Sorjo Salminen UTU

10 km: 1. Reino Karvonen RU-38 ( Pentti Karvosen veli)  2. Olavi Aaltonen RU-38  3. Lasse Punto TyVo…8. Eero Salo RaumLu…11. Eivor Lundén RaumLu…12. Mauno Salo RaumLu

1958 5 km: 1. Urho Julin RU-38  2. Raimo Kokkonen RU-38  3. Pekka Rantanen RU-38…11. Mauno Mäenpää EuRa…17 Pekka Helander EuRa

10 km. 1. Olavi Aaltonen RU-38  2. Reino Karvonen RU-38  3. Matti Holma KankU…7. Eero Salo RaumLu ja 8. Eivor Lundén RaumLu

1959 5 km: 1. Urho Julin RU-38  2. Pertti Heino LapSa  3. Voipa Åkerström PoTa

10 km: 1. Reino Karvonen RU-38  2. Pentti Leppäniemi RU-38  3. Esko Koivisto PoTa…8. Sorjo Salminen UTU

Pertti Heino

Pertti Heino

Pertti Heino oli Raumanseudun juoksijoista huipulla läpi vuosikymmnen ja ainut Rauman alueen miesten juoksijoista piirinmestari 1950 luvun kestävyysjuoksussa Totti Heinon kanssa. Lapin Kaukolan kylästä kotoisin, alle 10 kilometriä Kuolimaasta missä asui tuleva maileri Aarre Karonen. Nuorempana hän oli myös hiihdossa lupaava voittaen 1950 talvella Jämijärvellä 19-20 vuotiaiden sarjassa piirinmestaruuden. Samana talvena tuli voitto myös oman sarjan ns. liiton talvipäivillä Kiukaisissa.

1950 hän teki monta poikien A-luokan tulosta: 1000 metriä 2.56,0, 1500 m 4.27,8 ja 3000 metriä 9.40,0.

1951 Kouvolassa Heino osallistui poikien 19 vuotiaitten sarjan SM kilpailuihin 3000 metrille. Voiton vei Alastaron Antti Pietilä, 8.59,8 ja Heino oli toinen, 9.07,8. Tuolla ajalla Heino oli poikien vuositilaston viides. Olavi Vuorisalo oli saman tilaston toinen, 8.59,6. Samana vuonna tuli piirin B-mestaruuskisoissa toinen sija 1500 metrillä ja 19 vuotiaissa piirin maastomestaruus sekä 3000 metrillä poikien piirinmestaruus 9.17,0. Maastoissa nuorissa ja naisissa oli erikoisuutena tuohon aikaan ensiksi verryttelytaipale jonka jälkeen tuli kiritaipale. 19 vuotiaissa nämä olivat 3 km ja 2.2 km. Kyseisessä maastokisassa tuleva Heinon kova kilpakumppani Olavi Salonen oli neljäs, 13 sekuntia perässä. Piiriottelussa Hämettä ja Varsinais-Suomea vastaan Heino valittiin 1500 metrille. Sijoitus oli neljäs 4.16,4 ajalla. Voiton otti nuorten maaottelumies Olavi Vuorisalo 4.10,2. Hämeen Vilenius ja Schönberg jäivät Heinon taakse.

Samana vuonna Heino hyppää myös seivästä 325. Piirin kärkitulos oli tuolloin Pihlavan Kisa-Veikkojen O.Reikolla 350.

1952 oli Heino siirtyi miesten sarjaan ja  B-kisoissa hän oli 800 metrillä kolmas ajalla 2.06,2. Voiton otti M.Routsi 2.05,1 ja toinen oli Tyrvään Y. Kiuru 2.05,4.

1953 Heino oli pm kisoissa koittamassa aikuisten kyytiä 1500 m:llä, tuloksena seitsemäs sija Urho Julinin voittamassa kisassa. Julinin aika 4.10,4 ja Heinon 4.16,4. 1954 sijoitus oli jo viides ajalla 4.10,0. Julin voitti taas, 4.02,0.

1950 luvulla oli piiriottelut arvostettuja ja myös samalla laadukkaita kisoja. Heino valittiin nuorten piiriotteluun Näihin valittiin parhaat ja Heinokin pääsi hyvien juoksujen ansiosta valittujen joukkoon. 1955 Keski-Suomea vastaan 800 metrillä Heino oli Olavi Salosen jälkeen toisena 1.58,5. Salosen voittoaika oli 1.57,1. 1956 kaksi kakkossijaa Olavi Salosen vanavedessä. 1958 hänet valittiin 1500 metrille RU-38 Raimo Kokkosen kanssa. Vastus oli kovaa luokkaa, Matti Huttunen Kaipolan Vire (3.44,4 ja ja saman vuoden 5000 suomen mestari) ja Reijo Höykinpuro JKU (3.47,6 ja tuleva 5000 metrin Suomen mestari ja Rooman olympia edustaja). Kisasta muodostui taktiikka kilpailu vaikka Keski_suomalaisilla ei tosin olisi ollut siihen mitään syytä, koska he olivat luokkaa Satakuntalaisia tuolloin parempi. Huttunen voitti odotetusti ja Höykinpuro tuli toiseksi. Kokkonen oli kolmas ja Heino neljäs. Ajat olivat: 3.58,1 – 4.00,5 – 4.04,6 – 4.08,0. 1958 hyvät juoksut siivittivät Heinon taas piiriotteluun Keski-Suomea vastaan. Heino teki hyvät juoksut rikkoen molemmilla matkoilla keskisuomalaisrintaman kohtalaisen hyvillä ajoillakin. Heinon ajat 1.55,2 ( 2.) ja 3.54,6 (2.). 800 metrillä voiton vei JKU:n Mauri Jormakka 1.54,8 ja 1500 metrillä Kaipolan Vireen Sakari Peltoniemi 3.53,7,  joka oli tuohon aikaan maamme nuorten huippuja. Hänestä tulikin 60-luvulla kolminkertainen SM mitalisti 5000 metrillä.

Pertti Heino myös arvosti seuratoimintaa osallistuen joka vuosi läpi vuosikymmenen Lapin Salaman ja Eurajoen Veikkojen välisessä seuraottelussa juosten välillä 400 m, kasin tai tonnivitosen. 1950 ensimmäisessä seuraottelussaan hän nuorena miehenä vielä häviää seurojen muille juoksijoille ollen neljäs 1500 metrillä. Tappio tulee myös 1952 jolloin Veikkojen K. Asikainen hänet voittaa.

Nopeutta miehellä oli, uran loppupuolella 1959 hän juoksi 400 vielä 51,7,  samaa vauhtia kuin neljä vuotta aikaisemmin. Aidatun ratakierroksen hän ainakin Otanlahdessa 1957 juoksi aikaan 57,9. Aidoissa hän juoksi kerran myös hieman harvinaisemman matkan, 200 metriä. Tällainen juoksu oli Raumalla 1958 jossa voittajaksi selviytyi RU:n Olli Palmu 25,6 ja Heino oli toinen 28,5. Kolmiloikkakin sujui mallikkaasti, 1955 Salaman ja Veikkojen seuraottelussa tuli laji voitto tuloksella 12,28.

Heino joka asui Lapin Kaukolassa, kolmen kilometrin päässä Lapin kentästä, jotui pitkälti tekemään rataharjoitukset Raumalla koska ainakin vielä 1958 Lapin oma yu-kenttä oli surkeassa jamassa.

Yllättävän heikoksi hänelle jäi 3000 metrin ennätys  8.32,8 (1958) koska jo 1955 hän juoksi 8.33,0 Porissa, kehnoissa olosuhteissa kahden mailin ennätyskokeilussa väliaikana.

Hänen ensimmäinen miesten mainittava SM tason saavutus oli  1955 Kuopiossa juostu 1500 metrin kilpailu jossa hän sijoittui kuudenneksi ajalla 3.55,8, kymmenen sekuntia voittajasta Olavi Vuorisalosta. Aika jäi samalla hänen vuoden parhaaksi jolla irtosi vuositilastoissa 21. tila. Joten aika täysosuma tuli kisoista siihen nähden. 1956 Pertti Heino oli niin ikään tonnivitosen finaalissa, nyt kahdeksas, aika painui yli neljän minuutin. Heinon aika oli 4.01,4 ja voittajan Olavi Vuorisalon 3.44,6. Tässä muutamia muita Heinon juoksuja 1956 kesältä.
Rauma 1500 m  1. Heino 4.08,9 Pori  1500 m 1. Olavi Vuorisalo NaLö 3.48,8…4. Heino 3.56,6 Kiukainen 800 m 1. Heino 1.58,6  Pori 1500 m 1. Olavi Salsola TP 3.45,9…5. Heino 3.53,8 Kokemäki 800 m 1. Olavi Salonen RU-38 1.53,7…2. Heino 1.54,8. Jyväskylä 800 m 1. Olavi Salonen Satakunta 1.54,3  2.  Heino Satakunta 1.54,7.  Jyväskylä 1. O. Salonen Satakunta 3.56,2  2. Heino Satakunta 3.57,2. Hinnerjoki 1500 m 1. 4.03,0. Turku 1. Tauno Kontio TuUL 1.50,9….5. Heino 1.55,6. Köyliö 1. Heino 4.00,6. Lappi Tl (seuraottelu Veikot –LapSa) 1500 m 1. Heino 4.39,6. Rauma 1500 m 1. Heino 4.08,9.

Kansainvälistä vauhtiakin Heino sai maistaa muutaman kerran. 1957 Köyliössä jossa Länsi-Saksan alle 3.50 mies Alfred Brand kävi voittamassa Heinon ajoin 3.56,9 – 3.59,3. Sekä Porissa 1958 jossa kasilla oli Saksalaisvieraita Harald Menglerin voittaessa ajalla 1.52,9. Heino oli juoksun nelonen, 1.54,8 edellään vielä toinen Saksalainen Bomann ja Tampereen Yrityksen Aarne Tissari.

Kokemäen 800 metriä menossa 1956. Pertti Heino johtaa vielä tässä vaiheessa, perässään voittaja RU-38:n Olavi Salonen ja saman seuran Tauno Mäntysaari. Seuraavat ilmeisesti PoPyn Keijo Juhola ja Harjavallan Reino Raukko

1956 pm kisat, 1500 m. Pertti Heino toisena. Kisaa johtaa toiseksi tullut RU-38 Tauno Mäntysaari

Täytyy ottaa huomioon että jäädessä voitotta piiritasolla vastassa oli siis liki kansainvälisen tason miehiä kuten Olavi Salonen ja Urho Julin. Ura loppui hupputasolla epäonnisesti. Punkalaitumella erään kisan jälkeen hän oli verryttelemässä paljain jaloin. Väistäessään vastaantulijaa hän astui rikkinäisen pullon päälle jonka jälkeen jalka ei tullut enään siihen kuntoon että olisi entinen vauhti löytynyt.  Mutta mies nähtiin myöhemmin useasti Kauklaistenjärven ympärijuoksussa kuin löylyhölkässäkin. Myöhemmin hän oli myös aktiivinen RU:n toiminnassa. Lopuksi voidaan hänen kohdalta vielä mainita Lapin Tempon entisen juoksijan Helmer Kallion muistikuva Heinon ”salaisuudesta” hyvin tuloksiin. ” Muistan myös kuulleeni että Pertti Heino joi runsaasti kermaa ennen kilpailuja, lieko siinä hänen menestymisensä salaisuus. ” Itse ei Kallio kyseistä juoman tehoa koskaan kokeillut…

Uran loppupuolella Heino ehti myös kokemaan ystävyyskaupunkikisojen tunnelmaa Raumalla. 1959 hän edusti Raumaa 800 metrillä:

Heino menossa kohti voittoa Otanlahdessa 1959 ystävyyskisoissa. Trygve Norland on jo ratkaisevasti jäänyt Heinon kyydistä

SVUL piirin ratamestaruuskisat 1950-59

1950 Kuten aikaisemmin mainitsin niin silloin kun etenkin RU-38:n miehet radalle saapuivat niin heille miltei poikkeuksetta voitot menivät. Ilmari Taipale tuli raketin lailla Suomen huipulle. 1950 hän oli SM kisojen kaksois mestari ja ihastutti pm kisoissakin läsnäolollaan juosten 800 metriä ja tietysti voittaen.

800 m: 1. Ilmari Taipale RU-38 1.54,5  2. Urho Julin RU-38 1.59,3  3. Toivo Hill PoTa 2.00,0

1500 m: 1. Ensio Ekman RU-38 4.05,4  2. Voipa Åkeström PoTa 4.08,0  3. M. Alanne KiukU

5000 m: 1. Veikko Seppälä KaU 15.15,8  2. Niilo Ketola NoNo 15.20,6  3. T. Kangas HarJy 15.50,0

10 000 m: 1. Niilo Ketola NoNo 33.06,0  2. Totti Heino RU 33.44,0  3. E. Juvonen RU-38 36.09,6

3000 esteet: 1. Urho Julin Ru-38 9.34,6  2. Seppo Ketola UlvU 10.24,8  3. P. Peltola PoTa 11.05,0

Maraton: 1 Nils Peltomo PoTa  3.01,32  2. V. Alho PoTa  3.12,24  3. V. Silver PK-V  3.16,44

1951 Kovia oli RU-38:n miehet, esimerkkinä voidaan pitää vuoden 1951 piiritilastoa. 800 – 5000 metrillä kaikkien matkojen kolme parasta on RU-38 miehiä. Ilmari Taipale tekee jo silloin nykyäänkin hyvän sarjan, 1.52,8 – 3.47,8 – 8.16,0 – 14.33,2.

800m: 1. Ilmari Taipale RU-38 1.55,4  2. Rolf Haikkola RU-38 1.56,2  3. Voipa Åkeström PoTa 2.00,5  4. Kalevi Narmala RU 2.02,0

1500 m: 1. Ensio Ekman RU-38 4.12,8  2. Voipa Åkerström PoTa 4.13,8  3. Hannu Arola KauvPo 4.19,0

3000 m: 1. Tarmo Apilisto LauttLu 9.03,6  2. J. Yli-Hellä KeiVe 9.07,2  3. K. Mäkipää Länsi LavLoiske 9.31,6

Tarmo Apilisto voittaa 3000 metrin mestaruuden joka juostiin pm kisoista erilliskisana joukkuekilpailun yhteydessä. Sen voitti Länsi Lavian Loiske

5000 m: 1. Niilo Ketola NoNo 15.30,2  2. P. Lätti PK-V 15.37,6  3. J. Yli-Hellä KeiVe 15.47,0

10 000 m: 1. Niilo Ketola NoNo 33.43,4  2. E. Lätti PK-V 34.23,6  3. V. Silver PK-V 37.22,6

3000 esteet: 1. Seppo Ketola UlvU ( Niilo Ketolan veli) 10.41,4

Maraton: 1. Matti Lampi PoTa 3.03,4  2. T. Paunu LuVe 3.35,50

Matti Lampi saapuu ylivoimaisen maratonin voittajan maaliin

1952  RU-38:n miesten meno muiden aikoihin verrattuna on jo suorastaan häkellyttävän ylivoimaista. Pm voitot Taipaleelle, Julinille ja Rolf Haikkolalle. Mihin Taipale olisi tuona vuonna yltänyt ellei hän olisi pahasti kaatunut maaliskuussa Jämillä hiihtoreisulla laskiessaan hyppyrimäestä. Rytäkässä tuli yhteen selkänikamaan murtuma ja tämä vaati kokovartalokipsin ja totaalisen kuukauden makuullaolon. Siitä huolimatta mies nousi kuukauden harjoittelulla olympialaisiin ja juoksi finaalissa. Kauden paraskin oli 14.22,4 vain neljä kymmenystä Julinin parasta tulosta heikompi. Raumanseutulaisia ei kisoissa nyt näy edes B tai C kisoissa.

800 m: 1. Ilmari Taipale RU-38 1.54,7  2. Urho Julin RU-38 1.57,3  3. Tarmo Apilisto LauttLu 1.57,8

1500 m: 1. Urho Julin RU-38 4.02,0  2. Rolf Haikkola RU-38 4.02,8  3. Hannu Arola KauPo 4.06,0

5000 m: 1 Rolf Haikkola RU-38 14.49,6  2. Ilmari Taipale 14.50,5  3. Veikko Seppälä KauU

10 000 m: E. Lätti PK-V 33.16,6

1953 tahti oli edelleen yhtä ylivoimaista. Kolmikko Julin, Haikkola ja Taipale oli täysin yli muiden mutta saman vuoden pm kisoissa heistä vain Julin oli paikalla. Musertavaa oli 5000 metrin tilasto: 1. Taipale 14.14,4 – Julin 14.19,6 — Haikkola 14.46,2 ja neljäskin vielä Rosenlewin Pylväinen 15.02,8. Viides oli muu kuin RU-38:n mies Kankaanpään Seppäla 15.41,6.

800 m: 1. Voipa Åkerström PoTa 2.01,3  2. Tarmo Apilisto LauttLu 2.04,6  3. Toivo Hill RU-38 2.06,2

1500 m: 1. Urho Julin RU-38 4.10,4  2. Tarmo Apilisto LauttLu 4.11,4  3. M. Viitala PoTa 4.13,5  4. Kalevi Asikainen RaumLu 4.15,4…7. Pertti Heino LapSa 4.16,4

5000 m: 1. Veikko Seppälä KanU 16.17,4  2. Henny Lehtimäki K K-V 16.21,0  3. Totti Heino RaumLu 16.25,0

10 000 m: 1. Veikko Seppälä KanU 32.56,2  2. Totti Heino RaumLu 33.09,4  3. T. Mäkelä TyVo 34.58,7

1954 Urho Julin kisasi pm kisoissa, piirin tähtijuoksija Taipale loisti poissaolevana.

800 m: 1. Olavi Salonen NoNo 2.00,0  2. Tauno Mäntysaari SäU 2.00,4  3. Matti Holma KankU 2.02,4  4. Kalevi Asikainen RaumLu 2.04,3

1500 m: 1. Urho Julin Ru-38 4.02,0  2. Voipa Åkerström 4.04,0  3. Tauno Mäntysaari SäU 4.05,0…6. Pertti Heino LapSa 4.10,0

5000 m: 1. Voitto Alanko JämU 15.46,8  2. Veikko Seppälä KanU 15.47,6  3. Henny Lehtimäki K K-V 15.50,8  4. Totti Heino RaumLu 16.02,4

10 000 m: Voitto Alanko JämU 32.56,4  2. Totti Heino RaumLu 33.27,2  3. Mauno Salo RaumLu 34.33,4

3000 m esteet: 1. P. Rantanen RU-38 10.01,2

1955 tahti vain koveni, Rosenlewin miehet jättivät 800 metriä Olavi Saloselle ja olivat muilla matkoilla entistä parempia. Julin ja Taipale juoksivat 10 000 metriä koviin aikoihin ollen jopa kotimaisen tilaston kärkikaksikko ajoillaan 29.38,4 ja 29.54,8. Ilmari Taipale juoksi 5000 metrin SE:n Saksa maaottelussa 14.07,6. Julin kävi voittamassa 1500 metriä mutta Taipale loisti poissaolollaan.

800 m: 1. Olavi Salonen NoNo  1.54,3  2. Pertti Heino LapSa  1.55,8  3. Voipa Åkerström PoTa

1500 m: 1. Urho Julin RU-38  3.54,8  2. Tauno Mäntysaari RU-38  3.57,0  3. Pertti Heino LapSa  3.57,0

5000 m: 1. Toivo Pylväinen RU-38  15.02,2  2. Tauno Mäntysaari RU-38  15.05,0  3. Esko Koivisto TyVo  15.50,8

10 000 m: 1. Totti Heino RaumLu  32.46,2  2. Urpo Raitanen PoTa  33.18,8  3. A. Mattila KiukU  33.41,2…5. Mauno Salo RaumLu  34.19,4

3000 m esteet: 1. Pertti Suotunen RU-38 10.12,0

25 000 m ratajuoksu: 1. Totti Heino RaumLu 1.27,36  2. Mauno Salo RaumLu  1.29,30  3. Nils Peltomo PoTa  1.39,54

1956 Julin siirtyi vahvemmin pidemmille matkoille ja oli piirin tilastoissa ylivoimainen Taipaleen siirtyessä Helsingin Kisa-Veikkoihin.  Hänen vuoden parhaansa oli 14.08,8 ja seuraavan RU-38:n Pertti Suotusen, 15.15,2. Tämä ei riittänyt Melbournen paikkaan koska Taipale juoksi SE:n 14.05,2.  Keskimatkat oli edelleen piirissä RU-38 hallussa koska Olavi Salonen siirtyi Porilaisseuraan. Pm kisoja oli seuraamassa kumpanakin päivänä yli 500 katsojaa!

800 m: 1. Olavi Salonen RU-38  1.52,9  2. Pertti Heino LapSa  1.53,2  3. Taisto Syrjänen TyVo  1.57,2…8. Sorjo Salminen UTU  2.03,8

1500 m: 1. Pertti Heino LapSa  4.03,8  2. Tauno Mäntysaari RU-38  3. Voipa Åkerström PoTa  4.08,0…8. Eivor Lundén RaumLu  4.21,4

5000 m: 1. Urho Julin RU-38  14.51,6  2. M. Suonpää LauttPy  15.44,4  3. Viljo Mansikka-Aho Pompy  15.55,4

10 000 m: 1. Pertti Suotunen RU-38  34.46,0  2. Urpo Raitanen PoTa  35.05,4  3. Antti Mäkelä KankU  35.06,2…5. Mauno Salo RaumLu  36.09,2

3000 m esteet: 1. Pekka Rantanen RU-38  9.29,0  2. Pertti Suotunen RU-38  9.53,2  3. Antti Heininen RU-38  10.04,4

25 000 m ratajuoksu: 1. Pertti Suotunen RU-38  1.30,48  2. Urpo Raitanen RU-38  1.30,50  3. Mauno Salo RaumLu  1.31,08

1957 Urho Julin jatkoi pitkien matkojen tilastojen hallintaa suvereenisti mutta pm kisoissa häntä ei nähty. Rosenlewin miehiä silti riitti. Raimo Kokkonen ja Pekka Rantanen olivat kärkimiehiä pm kisoissa. Vitosen ja kympin pm tilastossa neljä ensimmäistä oli heidän miehiä. Lapin Pertti Heino oli edelleen hyvin kuvioissa mukana. Hänen loppukausi keskeytyi jalkaan kovasta harjoittelusta tullut jännetulehduksen kaltainen infektio.   Rauman paras kestävyysjuoksija RTU:n Olavi Oksa olisi kisoihin saanut osallistua mutta miestä ei viivalla nähty. RU-38 kolmikko Julin, Karvonen ja Aaltonen eivät myöskään juosseet joten voittokin olisi voinut olla ulottuvilla.

800 m: 1. Raimo Kokkonen RU-38  2.00,0  2. Lasse Punto TyVo  2.00,4  3. Keijo Juhola PoPy  2.01,0

1500 m: 1. Raimo Kokkonen RU-38  3.55,5  2. Pertti Heino LapSa  3.58,6  3. Lasse Punto TyVo  4.03,2

5000 m: 1. Pekka Rantanen RU-38  15.30,0  2. Matti Holma LuVe  15.34,6  3. Ensio Salomaa EuRa  16.46,2 ( Salomaa oli 1953 Eurassa pidettyjen TUL:n maastomestaruuskisojen ratamestarina ja melkoinen toiminnan mies olikin. Hän hoiteli kilpailukansliaa, majoitusta ja palkintoja ym tehtäviä ennen kisaa. Tehtäviensä ohella mies kävi vetäisemässä lyhyemmän kisamatkan ollen noin 30:s. Käytyään äkkiä juoksun jälkeen saunassa mies kiirehti laskemaan joukkuetuloksia, huolehtimaan palkintojenjaosta sekä kirjoitti vielä koneella puhtaaksi kilpailutuloksia. Melkoinen toimitsija oli tämä silloinen liikuntaneuvoja.)

10 000 m: 1. Matti Holma LuVe  33.23,0  2. Antti Heininen LuVe  33.34,8  3. Pentti Leppäniemi RU-38  33.52,8

3000 m esteet: 1. Reino Karvonen RU-38  8.54,4  2. Pekka Rantanen RU-38  9.19,2  3. Lasse Punto TyVo  9.37,0

1958 Julin palasi vitosen voittajana ja kympille tuli uusi RU-38 mies, Pentti Leppäniemi. Keskimatkoilla kaivattiin RU-38:n Kokkosta Pertti Heinon kisakumppaniksi. 800 metrillä Heino johti käytännöllisestikatsoen koko matkan. 1500 metrillä Heino oli omaa luokkaansa ja pystyi alittamaan neljä minuuttia ilman tosikilpailuakin.

800 m: 1. Pertti Heino LapSa 1.57,2  2. Keijo Juhola PoPy  1.58,9  3. Asser Mäenpää PoPy…6 Sorjo Salminen UTU 2.02.6

1500 m: 1. Pertti Heino LapSa  3.59,7  2. Keijo Juhola PoPy  4.05,4  3. Tuomo Salonen RU-38  4.06,3…6. Sorjo Salminen UTU  4.07,6

5000 m: 1. Urho Julin RU-38  14.35,4  2. Reino Karvonen RU-38  14.54,2  3. Matti Holma KankU  15.03,8…6. Olavi Oksa RTU  15.35,8

10 000 m: 1. Pentti Leppäniemi RU-38  33.37,4  2. Antti Heininen LuVe  34.19,2  3. Mauno Salo RaumLu  34.43,0

3000 m esteet: 1. Pekka Rantanen RU-38 9.14,4  2. Kari Lahti RU-38 9.15,2  3. Matti Kava K K-V 10.01,6

25 000 m ratajuoksu: 1. Pentti Leppäniemi RU-38  1.30,05  2. Mauno Salo RaumLu  1.33,18  3. S. Suominen AhlUrh  1.39,27

1959 Julin otti taas vitosen voiton ja kympille taas uusi RU-38 mies, Raimo Takala. PoPyn Keijo Juhola jatkoi hyviä keskimatkojen juoksuja ja RU-38 sai uuden mestarin 1500 metrille Tuomo Salosesta. Heino oli kisoista pois vaikka hän olikin alkukesästä juossut tilastokärjet 1.53,2 ja 3.53,2. Vuositilastot olikin Raumanseudun kannalta mukavaa katseltavaa kun Pertti Heino oli ykkönen näillä ajoilla niin kasilla loppukaudellakin. Muut matkat olikin tutusti Rosenlewin Urheilijoiden hallintaa.

800 m: 1. Keijo Juhola PoPy  1.58,0  2. Raimo Siiri EuVe  1.58,5 (1959 B kisojen 800 metrin voittaja 1.596 ja 1955 nuorten 800 m:n piirinmestari)  3. Lauri Punto TyVo  1.59,1

1500 m: 1. Tuomo Salonen RU-38  4.08,8  2. Keijo Juhola PoPy  4.09,0  3. Lauri Punto TyVo  4.09,7

5000 m: 1. Urho Julin RU-38 14.42,6  2. Pekka Rantanen RU-38  15.13,2  3. Tuomo Salonen RU-38  15.37,8  4. Olavi Oksa RTU  15.38,4

10 000 m: 1. Raimo Takala RU-38  32.57,8  2. Pentti Leppäniemi  RU-38  33.05,2  3. Esko Koivisto PoTa  34.19,8

3000 esteet: 1. Pekka Rantanen RU-38  2. Antti Heininen LuVe  9.37,2  3. Kari Lahti RU-38  9.51,4

25 km ratajuoksu: 1. Pentti Leppäniemi RU-38  1.32,47  2. Erkki Kivioja RU-38  1.39,53

Naiskestävyysjuoksu 1950 luvulla:

1950 Maastokisoissa Ulvilassa EuVen Anneli Smedberg on toinen häviten 16 sekuntia kilometrin kisassa Säkylän Tellervo Mikolalle.

800 m: 1. Tellervo Mikola SäkU 2.35,2

1951 800 m: 1. Eira Rajala ParkU 3.14,0  2. Maire Raski ParkU 3.33,5  3. Jenny Salovirta ParkU 3.47,8

1952 800 m: 1. Tellervo Mikola SäkU 2.32,6  2. Anitra Ruusunen HarjJy 2.41,0  3. Liisi Lehto KiukU 2.49,0. Eura-Kauttuan Urheilijoiden Aili Kourula on 800 metrin piiritilastossa viides 2.50,0.

1953  Naiset 800 m: 1. Sirpa Rajahalme KankU 2.31,8  2. Tellervo Mikola SäkU 2.33,9  3. Helena Taipale RU-38 2.37.0  4. Pirkko Suotunen RaumLu 2.45,0. Maastossa kilometri kulki 4.42 ja tuloksena kakkossija. Suotusen vuoden paras kirjataan kuitenkin 2.26,0.

1954 800 m: 1. Tellervo Mikola SäkU 2.28,6  2. Pirkko Suotunen RaumLu 2.33,9  3. Sinikka Puumala TyrvVoi 2.34,6. Maastosta Suotuselle tuli kilometrin matkalta pronssia ja aikaa kului 4.03.

1955 800 m: 1. Pirkko Suotunen RaumLu 2.28,4.

Vuoden kärkitulos merkitään piirissä Nakkilan Eila Helinille, 2.24,4 ja Suotusen vuoden paras on 2.24,7. Vuokko Helo RaumLu  juoksee 2.41,0.

Maastoissa Raumalaisia ei ole. 2 km: 1. Sinikka Puumala TyrVoi  2. Sirpa Rajahalme KankU  3. Anna-Liisa Paattilampi KankU.

Rauman Lukon viestinaiset juoksevat 3 x 800 m:ä, 7.55,8 ja ovat kotimaan tilastossa neljänsiä.

1956 Suotunen voittaa piirin maastojen 2 km:ä selvästi ennen Tyrvään  Voiman Sinikka Puumalaa ja Lavian Kisan Aulikki Lehmijokea. Syyskisoissa hän juoksee yksin naisten 2 km aikaan 7.30.

800 m: 1. Eila Helin NakkVi 2.19,6  2. Pirkko Suotunen RaumLu 2.25,4  3. Eeva Lahtonen RaumLu 2.29,4.

SM maastot juostiin syksyllä ja Pirkko Suotunen oli siellä kuudes. SM mitalikin sitten saatiin kestävyysjuoksussa Raumalle ja  vieläpä naisten toimesta kun  Rauman Lukon naiset voittivat  3 x 800 metrin viestin Suomen mestaruuden kokoonpanolla, Vuokko Helo – Eeva Lahtonen – Pirkko Suotunen. Kisat käytiin Valkeakoskella ja aika oli hyvä 7.35,2. Kisa oli tiukka, Koskenpään Kiri jäi vain kahden sekunnin päähän. Suomen ennätys oli tässä vaiheessa 1953 juostu 7.23,1, Hämeenlinnan Tarmon toimesta. Suotusen kauden paras oli Liedossa juostu oma ennätys, 2.24,6 joka tuli kolmen piirin ottelussa.

Suomen mestarit 1956 vas. Vuokko Helo, Pirkko Suotunen, Eeva Lahtonen

1957 pm maastoissa Pirkko Suotunen RaumLu on toinen, Nakkilan Eila Helin on omaa luokkaansa mutta onhan hän jo selvästi Suomen paras 800 metrillä. Sinikka Puumala on toinen ja Maija Viinanen RaumLu on kuudes.

800 m: 1. Eila Helin NakkVi 2.19,8  2. Pirkko Suotunen RaumLu 2.26,0  3. Eeva Lahtonen RaumLu 2.29,8.

SM kisoissa tuli ensimmäinen henkilökohtainen mitali. Pirkko Suotunen oli 800 metrin kolmas Valkeakoskella ajalla 2.20,4. Hopeakaan ei ollut kaukana. Eeva Lahtonen täydensi menestystä ollen kuudes, 2.31,8.

Joensuussa Rauman Lukolle tuli edellisvuoden tapaan hopeaa 3 x 800 metrin viestissä, Helo oli nyt vaihtunut Sinikka Puumalaksi. Voitto ei ollut saavutettavissa, eroa oli Kouvolan urheilijoihin 11 sekuntia. Lukon aika oli 7.45,0. Suotusen 800 metrin vuoden paras aika, Helsingissä juostu 2.19,4  olikin komeasti koko suomen tilastoissa sijalla 3. Eeva Lahtonen oli sijalla 9.

Suotunen juoksi piiriottelussa Hämettä vastaan 800 metrillä ollen kolmas Helinin ja Inga-Lill Nyqvistin takana 2.28,0.

1958 pm maastoissa voiton vei Eila Helin NakkVi. Rauman Lukolle meni hopea ja pronssi, Pirkko Suotunen on toinen jaE eva Lahtonen kolmas. Lukolla on kolmaskin juoksija mukana, kuudenneksi tullut Pirjo Savunen.

800 m: 1. Eila Helin NakkVi 2.19,5  2. Pirkko Suotunen RaumLu 2.24,8  3. Eeva Lahtonen RaumLu 2.29,1.

Pm viesteissä Suotunen ja Lahtonen olivat saaneet kolmanneksi lenkiksi Eila Nurmisen ja voittoaika oli 7.42,2. Samalla kokoonpanolla Lukko otti viestissä SM hopeaa, 7.32,2 .

Vas. Eila Nurminen, Pirkko Suotunen, Eeva Lahtonen

Piiriottelussa Hämettä vastaan Eeva Lahtonen oli Eila Helinin aisaparina. Helin voitti ja Lahtonen oli neljäs 2.25,5.

Henkilökohtaisella puolella Suotunen jäi SM maastossa niukasti neljänneksi, mitali jäi 1,6 sekunnin päähän ja 800 metrillä hän oli 5. ja Eeva Lahtonenkin vielä 7. Kauden parhaat tulokset oli Suotusella, 2.24,4 ja Lahtosella 2.24,6. Kolmaskin nainen löytyy tilastoista, RU:n Tuula Virta juoksee 2.55,0.

1958 SM kisojen 800 metrin ensimmäinen kaarre. Lukon Pirkko Suotunen kärjessä, vierellään (50) kisan voittaja Eila Helin. Suotusen takana toiseksi tullut Saara Vilen ja (76) Sirkka-Liisa Soininen joka otti pronssia

1959 Rauman kestävyysjuoksu sai todellisen tähden kun Eila Mikola (synt. 22.6 1934 ,os. Helin) siirtyi Porin Pyrinnöstä Rauman Urheilijoihin. Hän juokseekin 30.8 Leipzigissä Suomen ennätyksen 800 metrillä. 17.8 hän voittaa suomen mestaruuden vielä PoPy:n väreissä. Mutta kuitenkin Ruotsi maaottelussa 23.8 hän on mukana Rauman Urheilijoiden juoksijana.

Eeva Lahtonen ( 18)  Pirkko Suotunen (14)  ja  Eila Helin (13) kehittelemässä piiriottelussa 1959 Satakunnalle kolmoisvoittoa. Helin Voittaa ja Eeva Lahtonen nousee ohi Suotusen kakkoseksi. Numero 15 on Alajärven Ritva Orava.

Pm maastoissa Eila Helin PoPy voittaa ja Rauman Lukon Pirkko Suotunen tulee toiseksi, Eeva Lahtonen RaumLu häviää 0,5 sekuntia Suotuselle. Rauman Lukolle menee neljäskin sija, sen ottaa Tupu Savunen.

800 m: 1. Eila Mikola PoPy 2.22,5  2. Pirkko Suotunen RaumLu  2.31,1  3. Annikki Kokkonen KuU 2.33,0. Pirkko Suotunen sijoittuu SM kisoissa kuudenneksi, kauden parhaaksi jäävällä ajallaan, 2.22,9.

3 x 800 metrin viestissä Rauman Lukko voittaa piirin mestaruuden joukkueella, Saarinen, Suotunen ja Lahtonen. Kauden parhaaksi merkitään 7.47,5 ja Rauman Urheilijatkin saa joukkuueen tilastoon, 7.54,2.

Tilastoista -59 löytyykin mukavasti Raumalaisia naisjuoksijoíta:

2.10,4  Eila Mikola RU,  2.22,9  Pirkko Suotunen  RL , 2.23,1  Eeva Lahtonen RL, 2.47,6 Brita Kaivola RU, 2.48,3  Tuula Virta RU,  2.55,7  Merja Virta  RU