Synt. 12.10.1945 Laitilassa. Seurat : Lapin Salaman ja Laitilan Jyske
Ennätykset: 800 m 1.56,5 1500 m 3.51,0 3000 m 8.30,0 5000 m 14.36,2 ( Jyske) 3000 esteet 9.15,9 (Jyske) Maraton 2.30,05 (Jyske)
– Ennen armeijaa urheilu oli sellaista Lapin kisoissa käymistä ilman sen ihmeempää harjoittelua. Iski siinä jossain vaiheessa paha mopokausikin, sanailee Karonen. 1966 käytiin armeija ja oikeastaan kunnon harjoittelu alkoi aika myöhään noin 21 vuotiaana.
Tunnetun Lappilaisen urheilumiehen ja kirjailijan Kalle Krappen ottama ”poseerauskuva” Karosesta Lapin urheilukentällä
1967 Aarre Karonen löytyy SVUL:n Satakunnan piirin B-mestaruuskisoista 400 metrin mestarina 51,5 ajalla ja 1968 52,0 ajalla kolmas ja voitti 800 metriä, 1.57,6. Samassa kisassa Martti Kiilholma oli seitsemäs, 2.04,2 ajallaan.
1968 B mestaruuskisojen 800 m palkintojen jako. Vasemmalla PoTa:n Reijo Miettinen ja oikealla Jouko Suominen, Lavian Kisa ( voitti 400 metriä 50,8)
Karonen juoksi samana vuonna piirin mestaruuskisoissa 800 metriä 1.57,8, ollen kolmas ja huomasi senkin kulkevan melko mukavasti. Muutenkin hänestä tuntui että keskimatkat miellyttivät parhaiten. Siihen sopivaa oli 400 metrin vauhti joka oli parhaimmillaan sellaista alle 52 sekunnin menoa. Akilleen kantapäänä Karonen piti urallaan kiriä joka ei oikein irronnut haluamallaan tavalla. Motivaatiota lisäsi kun pieneltä paikkakunnalta löytyi myös omasta takaa esikuva, Pertti Heino jonka sykähdyttävä askel teki vaikutuksen Karoseen. Myöhemmin yksi tavoite olikin Heinon lahjoittaman pytyn kotiin saaminen joka loppujen lopuksi Karosen hyllystä nykyään löytyykin.
1969 800 metriä kulki jo 1.56,8 ja samana vuonna pm kisoista tuli 1.57,2 ajalla viides sija. 1500 metrillä niin ikään viides. Ensimmäinen suurempi tavoite vuosikymmenen taitteessa oli 800 metrillä pääseminen A-luokkaan joka tuolloin vaati 1.53,0 alituksen. Tämä ei kuitenkaan toteutunut vaan tähtäin alkoi olla eurooppalaiselta maililta.
1969 pm kisojen 800 metriä. Kärjessä Jouko Uola, hänen takanaan Heikki Saloneiemi. Pekka Salli (20) ja Pentti Lönnberg (34) ”omilla paikoillaan”, Karonen sai sen sijaan loppumetreillä päästää Euran kari Salmion edelleen
Paljon myös kuljettiin juoksujen perässä, alla olevassa kuvassa ollaan Iisalmessa -69, Karonen numerolla 78
1970-71 meni ilman 4 minuutin alitusta kunnes 1972 kesäkuussa Olympia stadionilla Top Gamesissa raja alittui ajalla 3.56,2. Viikkoa aikaisemmin meni vielä Keuruulla yli 4 minuuttia. Saman vuoden lopussa Karonen olikin jo piirin paras 1500 metrin juoksija juostuaan 3.54,3. 800 metriä pysyi edelleen ennätyksen tuntumassa ja pitkät matkat olivat sujuneet ennakkoluulottomasti 8.30 ja 14.51. Monesti Karonen nähtiinkin pitkien hölkkäkisojen yleisen sarjan tulosluettelon kärkikahinoissa siinä missä Mikko Santonen, Anssi Joutsenlahti, Martti Kiilholma ja kumppanit. Kestävyys oli mailerilla kunnossa, Yyterin piikillä 25 km:n kisassa aika oli 1.37,00 joten puolimaraton olisi ohitettu tasaisella taulukolla 1.13 ajassa. Muutenkin maileri juoksi runsaasti pitkiä hölkkäkisoja. Löytyy häneltä esteidenkin B-mestaruus vuodelta 1971, 9.58,8 ajalla.
Komeasti sujui esteiden ylitys Otanlahdessa 1971. Toiseksi tuli tuttu mies valmennuskuvioista UTU:n Jukka Viitanen
Tärkeä tapahtuma oli myös oman kunnan mestaruuskisat, joissa tapasi kavereita ja oli myös jutustelun ohella mukava kiertää tuttua Lapin rataa kuten tässä 1971. Miehet vasemmalta, Kalevi Tuominen, Jarmo Tuominen, Arto Elonen ja Aarre Karonen
ja kisan jälkeen taas aikaa vaihtaa kuulumisia Jarmon kanssa miten juoksut on sujunut
Hyvä muisto Karosella on vuoden 1972 Pm kisoista 1500 m:llä jossa hän oli toinen uudella ennätyksellään. Karonen pysytteli pitkään johdossa mutta takasuoralla Pyrinnön Pekka Salli paineli ohi eikä Karonen kovasta yrityksestä huolimatta saanut tätä kiinni. Ajat oli hyvät, 3.55,1 ja 3.55,2.
Pekka Salli painuu vastustamattomasti ohi Karosen
Samoissa kisoissa oli matkana myös 800 metriä ja tuloksena oli neljäs sija.
Voittajana maaliin tulee PoPyn Tarmo Tupala 313 on seuratoveri Heikki Järvenpää ja Karosta ennen ehtii maaliin vielä RU:n Markku Helin
’Karonen kertoikin että pm maastot ja ratamestaruuskisat olivatkin arvostettuja kisoja siihen aikaan. Vieläkin 46 vuotta kisan jälkeen istuessani Aarren kanssa kahvipöydässä hän hieman hymyillen harmittelee tuota niukkaa tappiota, mutta samalla se kertoo omalta osaltaan siitä arvostuksesta mitä pm kisojen voitto olisi merkinnyt.
Juhannuskisat Keuruulla 1972, Aarre Karonen Lapin Salaman sinikeltaisessa edustusasussaan
1973 alkoi hienosti pm maastojen lyhyen matkan kolmosena toukokuun alussa. Voittaja oli tuttuakin tutumpi, Kokemäen Olavi Suomalainen, toiseksi tuli Vammalan Ari-Pekka Gylling. Kausi jatkui mukavasti viikon kuluttua SM maastoissa Mikkelissä. sijoitus oli 21. 120 juoksijan joukossa. Juuri hänen edellään vain muutaman sekunnin päässä sellaisia suuruksia kuin Jouko Santanen, Rune Holmen ja Håkan Spik.
Karosen päätavoite oli kuitenkin kesän -73 Kalevan kisat ja siellä 1500 m ja siihen vaadittiin 3.50 alitus jolla irtoaisi kisapaikka. Alkukesästä 10.7 Paimiossa ennätyksen juossut Karonen paransi ajakseen 3.51,3 ja oman kertoman mukaan olisi parempaankin ollut varaa. Voiton vei Kenian Cosmos Silei 3.44,3 ja Karosen sijoitus kymmenes. Kotitilallaan Kuolimaalla paiskitut maataloushommat kriittisillä hetkillä vaikuttivat väistämättä harjoitteluun ja söi tulos kehitystä, kauden parhaaksi jäi Oulussa 24.7 juostu 3.51,0 ja Kalevan kisa paikka jäi saavuttamatta. Leipä se on ansaittava vaikka kuinka olisi juoksuhaluja.
Monesti juoksu on pienestä kiinni ja Karosen viimeinen yritys rajan alittamiseen oli Helsingissä 30.7. Tuolloin huippukuntoinen Salaman mies joutui epäonnekseen keskeyttämään piikkarin irtoamiseen ja näin emme saaneet tietää mikä olisi ollut Karosen tulevaisuus tuona kesänä. Saman vuoden syksyllä vielä epäonni kouraisi kympin kokeilussa taas Helsingissä kun vielä 8 kilometrin kohdalla hän oli noin 29.45 vauhdissa joutuen keskeyttämään tällä kertaa mahavaivoihin. Lukijakin ehkä huomaa miten A luokan takanakin oleva mies kilpaili ahkerasti ympäri maata ilman suuria otsikoita. Lisäksi tuli maantiejuoksuja aina Tamperetta ja Vantaata myöten puhumattakaan lähialueiden ratakisoista. Alla olevassa kuvassa juuri näitä maantiejuoksuja, paikkana Kokemäki ja matkana 18 km.
Vas. voittaja Olavi Suomalainen 1.00,04, keskellä neljäs Ari-Pekka Gylling 1.01,08, hänen takana kolmonen Mauri Mäkilä 1.00,47 ja Karonen tuli toiseksi 1.00,45
1973 Karonen oli tasaisen 1500 metrin kotimaan tilaston, lukuun ottamatta ihan kärkeä, tilaston 30 mies.
Karosen harjoittelusta muutama sananen, parhaimmillaan 200 km viikossa juossut Karonen piti aikanaan Lydiardin oppien mukaista ylämäkihyppelyä erittäin tärkeänä. Myös harjoittelu oli jossain vaiheessa hieman kestävyys painotteista jolloin hänen nopeutensa rupesi kärsimään. 40 km:n lenkkikään ei ollut Karoselle vieras, jollaista hän juuri alla olevassa kuvassa on tekemässä kevättalvella 1973.
Kestävyyspainotteisuus näkyi myös pitkillä lenkeillä jotka tuntuivat mailerille helpolta joten mikä ettei sitten voisi mennä maratonkin, Karonen sanoi. Ensimmäinen maraton toikin heti kolmen tunnin alituksen Turussa Artturin maratonilla ja ennätyskin on kunnioitettava 2.30. Kilometrejä tuli Lydiardin opein kuten seuraavasta voi päätellä:
1972
lokakuu 498, marraskuu 655, joulukuu 708
1973
tammikuu 673, helmikuu 721, maaliskuu 813, huhtikuu 623, Kisakuukausina hieman vähennettiin eli toukokuu 451, kesäkuu 514 ja heinäkuu 488. 1971 vuoteen verrattuna määrän nousu oli melkoinen.
Olisiko ollut luonnollista tähdätä jo tuolloin pelkästään pitkille kestävyysmatkoille. 300o metrin kisat sujuivat järjestään sinne 8.35 tasolle josta olisi jo hyvä ponnistaa 5000 metrille. Karonen vastaa kysymykseen ” Silloin kilometrejä nieltiin ajan hengen mukaisesti ja luotettiin kuin pässi suuriin sarviinsa että tulosta tulee”
Mauno Tuovila oli alussa valmennusapuna mutta paljon hän itse sovelsi Artur Lydiardin oppeja harjoituksissaan ja Kari Sinkkosen luennoilta hän ammensi lisää tietoa. Mitään suurempia vammoja Karonen ei urallaan kokenut jotain pientä nilkan nyrjähdystä maastossa lukuun ottamatta. Urallaan hän kuitenkin kärsi välillä tukkoisesta hengityksestä joka olikin todennäköinen syy tulosten ailahtelevaisuudelle. Uran jälkeen hänellä todettiinkin astma.
1974 Karonen siirtyi Laitilan Jyskeen riveihin ja uuteen juoksupiiriin ja Lippo Juvalan laatimien ohjelmien mukaiseen harjoitteluun.
Karonen pm viesteissä 1974 Paimiossa
Edelleen päämatkana 1500 metriä pitänyt Karonen tavoitteli jälleen pääsyä Kalevan kisoihin. Pidemmät matkat osoittivat kunnon olevan kovan. Artturin maratonilla syntyi maraton ennätys 2.30,08. SM maastoissa sijoitus vitosella oli taas hyvä, 20:s. Karonen oli myös legendaarisessa Palma viestissä Laitilan Jyskeen kanssa. Karoselle napsahti pisin osuus kohdalle. Kuortaneella juhannuksena syntyi vitosen uusi ennätys 14.36,2. Lupaavasti alkanut kausi katkesi sairasteluun heinäkuun alussa ja 1500 metrin kauden parhaaksi jäi pm kisoissa juostu 3.53,6. Sijoitus oli viides kovassa ryhmässä jossa kärkikolmikkona oli TuTo:n Raimo Rossinen, TuUl:n Martti Vainio ja Paimion Raimo Karsikas. Edelle ehti vielä Antti Keihäs. 800 metrillä Karsikkaan voittamassa kisassa Karonen oli hyvällä ajalla 1.56,4 neljäs. Elokuussa Karonen juoksi vielä Laitilan uuden urheilukentän vihkiäisissä 3.55,2 ja Syyskuussa Yyterin piikissä hyvän ajan 1.36,21 mutta ilmassa oli jo lopettamisen makua.
Ura loppui ”luonnollisella” tavalla. Perhe kasvoi ja ympäri Suomea kisaileminenkaan ei ollut halpaa. Karosen vaimon osuva lausahdus ”olet ammattijuoksija ilman tuloja” sopii varmasti useankin juoksijan kuvaukseen. Siinä sitten tulikin totaalinen 10 vuoden tauko kunnes taas hölkkä maistui. Karonen olikin tuttu nimi myöhemmin hölkkätapahtumissa etenkin löylyhölkässä. Myös hiihto kuului uran jälkeen ohjelmistoon. Hän kävi vanhoilla pohjilla juoksemassa 45 vuotiaana HCM:n hyvään aikaan 3.19,49.
Ei koira karvoistaan pääse, kerran lehdessä, aina lehdessä. Tyylikkäästi edelleen askeltava Karonen numerolla 8364
City maratonin Helsingin sanomien mainoksessa.