Mikko Santonen synt. 1.6.1948 seurat Porin Tarmo ja RTU
Raumalta Poriin ja takaisin
Tämä tarina on yksi niistä niin monista samankaltaisista joita meillä oli 70 luvulla tämä maa pullollaan. Ahkerasti harjoitteleva ja kilpaileva perheellinen mies kaikkine velvollisuuksineen jotka juoksemisen ohella on hoidettava oli tilanne mikä tahansa. Sellainen oli Mikko Santonen, tunnollinen harjoittelija ja kovilla tavoitteilla ladattu juoksija. Tietenkin hyvät tulokset kertovat omasta puolestaan ja onhan hänellä ykkösaika Rauman maratoonareista. Maratoonariksi Santonen itseään kuvaileekin, vaikka radalla erittäin ahkerasti kisailikin. Lisäksi tämä on kertomus siitä intohimosta ja yrityksestä jotka pitivät miestä radoilla vaikka ei absoluuttisella huipulla kilpaillutkaan. Juoksemisen täytyy olla tällaisilla miehillä elämäntapa ja sen antavan niin paljon elämälle sisältöä jotta jaksaa päivästä toiseen niellä lukemattomia määriä kilometrejä, silti siinä ei ole hiventäkään uhrauksen makua vaan päinvastoin.
Mikko Santonen muutti Raumalta Poriin 1957 kun isä siirtyi sinne uusiin työtehtäviin talonmieheksi. Ensimmäinen seura oli RU-38 ja sitten vielä PoTa. Hän kertoi juoksemisen alkaneen muistikuvan mukaan siitä kun koulussa eräs opettaja oli varsin kova urheilumies. – Kestävyyttä tuli pienestä alkaen koulumatkoista joka oli pitkän aikaa 10 km yhteen suuntaan, pyörällä se mentiin, tarinoi Santonen. Tulipa monta kertaa lapsena ajettua polkupyörällä Porista Raumallekkin, Mikko muistelee. Varsinainen systemaattisempi harjoittelu juoksuun alkoi 16-17 vuotiaana.
1966 Turun Urheilupuisto
1966 nuori mies osallistui niin B-mestaruuskisoihin ja miesten sarjan pm kisoihin. Vielä kyyti oli kovaa ja sijoitukset lähinnä joukon loppupäässä. Matkoina oli Kokemäellä 800 ja 1500 metriä. Kaksoisvoittaja oli muuten Raumalaisille tuttu Tauno Iso-Tryykäri. 18 vuotiaana vuonna 1966 Santosen tilastotulokset olivat 800m/ 2.13,0 1500 m 4.19,9 3000 m/ 9.36,2 5000 m / 17.07,8
1967 Santonen sai jo maistaa piirinmestaruutta 4×1500 m viestissä Tarmon joukkueessa. Muut menijät olivat Pekka Salli, Voipa Åkeström ja Antti Heininen. Voittoaika oli 16.48,0.
1. PoTa 2. RU-38 3. RU
5000 metrillä hän oli 5. ja 20 vuotiaitten pm maastoissa 6. ja B kisoissa vitosella toinen. Maastossa edellä sellaisia kovia poikia kuin Pentti Lönnberg, Olavi Suomalainen, Seppo Nikkari ja Mauri Mäkilä.
1968 nuorten pm maastoissa Santonen oli kolmas Nikkarin ja Terho Koppelomäen takana. Takaa löytyi sellaisia tuttuja nimiä kuin Kari Salmio, Mauri Mäkilä, Arto Elonen ja Eero Naukkarinen. Ratavitosella tuloksena oli 20 vuotiaalle kuudes sija ajalla 16.02,6 joka olikin kauden paras ja melkein kymmenyksilleen sama kuin 1967. Muissa matkoissa oli tullut hieman enemmän kehitystä. B kisoissa tuli taas käytyä ja 1500 metrillä sijoitus oli 5.
Kovaa yritystä Satakunnan cupin 800 metrin kisassa 1968. Meneillään ensimmäistä kierrosta. Santonen lopulta 6. ajalla 2.07,7. Missähän oli numerolaput…
Saarijärven juhannuskisoissakin tuli kilpailtua nuorten 2000 esteissä jossa tuli nähtyä sellaisia juoksijoita joista varmasti tuli lisää intoa nuorelle miehelle, kuten Ron Clarke joka juoksi Saarijärvellä 3000 metriä aikaan 8.06,8.
Saarijärvi 1968 juhannus. Yllä Santonen esteissä ja alemmassa Clarke.
1969 vielä Potan riveissä ennen Raumalle muuttoa nähtiin mielenkiintoinen kisa Otanlahden B-mestaruuskilpailuissa vitosella. Alueen tilastojen tulevat kärkinimet Santonen ja Mäkilä ottivat yhteen. Kisa päättyi parin sekunnin marginaalilla Mäkilän voittoon, Santosen ollessa kakkonen. 5000 metriä kulki 1969 15.40.
Santosen takana tulee RU:n Heimo Seikkula ja 32 numerolla on Mauri Mäkilä
Koska juoksuhistoriaa osiossa on tarkempi erittely Santosen pm juoksuista niin tarkastellaan tässä 1970 luvun juoksemista lähinnä muilta osin. Raumalle muuttaessa 1970 harjoittelu oli ensin lähinnä RTU:n poikien kanssa yhdessä juoksemista kunnes halu kehittyä juoksijana sai hänet ottamaan yhteyttä TUL:n valmentajaan Klaus Peurlaan joka sitten tekikin hänelle ohjelmat.
1970 Kausi alkoi Palmaviestillä ja TUL:n mestaruusmaastoilla. RTU:n joukkue oli Palmaviestin sijalla 34. TUL:n maastoissa Hyvinkäällä Santonen oli 5.5 km:n matkalla 10. Hirvensalon Heiton Aarno Niemen hallitessa tätä matkaa. Mitali kuitenkin tuli joukkuekilpailusta jossa RTU oli kolmas joukkueella Santonen, Pekka Urponen ja JUhani Väli-Mattila.
Heinäkuussa 1970 oli nykyaikaan miesten tasolla kuuden seuran cup kilpailu jossa Santonen juoksi 1500 m aikaan 4.12,0. RTU:n lisäksi seurat olivat, Isojoenrannan Sisu, Nakkilan Visa, Keikyän Yritys, Harjavallan Haka ja Panelian Toive. Kovaa seuraa Santonen pääsi maistamaan Otanlahden kansallisissa kisoissa 3000 metrillä. Juha Väätäinen oli omaa luokkaansa voittaen 8.01,2. Seuraava oli Kaipolan Rauno Kotkajuuri 8.21,6. Santonen juoksi komean ennätyksen 8.40,8 ja hänen takanaan oli Euran Mauri Mäkilä 8.54,2.
1970 luku alkoi siis RTU:ssa laittamalla ennätykset uuteen uskoon. 1970 5000 metriä meni aikaan 1970 15.16,6 ja kymppi 32.12,0. 3000 sileä siis tuo Otanlahden 8.40,8. Ylöjärvellä tuli kesäkuussa aikaisempi ennätys 8.43,0. Voittoon juoksi Ylöjärven Ryhdin Aarno Ristimäki 8.26,8. Kesäkuussa myös mielenkiintoinen 400 metrin kokeilu taittui 57,6.
Vuoden saldo oli pm tasolla maastovoitto ja 5000 metrin mestaruus ( 15.25,6) sekä 1500 m:n kakkonen (4.08,9). Pm viestissä tulee 4 x 1500 metrin mestaruus 17.34,9.
Muita tuloksia: 3.6 Rauma 800 m 2.04,5 (5) 7.6 Pori 5000 m 15.33,4 (4) , voittaja Hans Munzinger Länsi-Saksa 14.24,0 ja toinen Nedo Farcic Jugoslavia 14.38,8. Paraisten lenkki Turku 11. 25 km vaativa maasto. Aika 1.34,05. Voittaja Keijo Uotila Someron Esa 1.24,42.
1971 Palmaviestissä RTU:n joukkue oli sijalla 30. Santonen juoksi ankkuriosuuden jossa hän onnistuikin hyvin juostuaan osuuden 15. parhaan ajan. TUL mestaruusmaastoissa 16.5 Helsingin Pirkkolassa Santonen juoksi pidemmän 12 km:n matkan. Sijoitus oli viides, 25 sekuntia pronssia ottaneesta Lieksan Arvo Mustosesta. Voitto meni Lieksaan, Pertti Ruottiselle.
Ikämiesten 35 sarjan ylivoimainen voittaja Pekka Urponen sai kisan jälkeen yhteiskuvaan Mikko Santosen ja pitkän matkan seiskan Juhani Väli-Mattilan (oik)
Ystävyyskaupunkikisoissa Gävlessä Santone osallistui 5000 metrille. 15.52,8 riitti viidenteen sijaan. Kisa oli ihan hyvätasoinen.
Kuvia 5000 metrin kisasta:
Pekka Urponen tässä vaiheessa toisena
Urponen viidentenä
Kutsu kävi kauden aikana TUL:n piiricupiin jossa Santonen juoksi 5000 metriä Länsi-Suomen joukkueessa. Aika oli 15.33,6 ja sijoitus neljäs. Voiton otti Keski-Suomen Kalle Hakkarainen 14.59,4.
Santonen juoksi myös muutaman hyvän 3000 metrin kilpailun kauden aikana. Loimaalla 8.54,9 (16), Raumalla 8.55,6 (1), Eurassa 8.58,2 (1)
Rauman 3000 metriä käynnissä. Pekka Urponen johtaa ja seuraavina Santonen ja Luvian Antti Heininen
Vuoden saldo oli pm tasolla maastovoitto ja 5000 metrin mestaruus (15.55,0).
Hölkkäkisoja alkoi olla jo lisää kauden lopussa. Helsingin Pirkkolassa Haltiavuoren syyskisoissa Santonen oli neljäs 40.57 12 km:n matkalla, voittaja ViipU:n Perttu Heikkinen käytti aikaa 40.26. Kohnan lenkillä Santonen voitti seuratoveri Pekka Urposen uudella reittiennätyksellä 37.39 vieden sen 27 sekunnilla Antti Heiniseltä.
Santonen ja Urponen Kohnan kisan jälkeen
Muita juoksuja: Raumalla 5000 m 15.25,8 (4), voittaja Seppo Nikkari KaipVi 14.16,6. Raumalla 5000 m 15.52,6 (8), voittaja Mikko Ala-Leppilampi Lahden Sampo 13.59,2. Raumalla 10 000 m 31.55,8 (2)
1972 Hölkkäkisoja Mikko Santonen kiersi ahkerasti. Ensimmäisessä Raumahölkässä Santonen sai tunnustaa seuratoveri Pekka Urposen selvästi paremmaksi tässä noin 26 kilometrin kisassa. Lähtö oli mielenkiintoiseen aikaan aamulla kello kahdeksan. Valkiajärven juoksussa Niinisalossa sijoitus oli neljäs, minuutin voittaja PoTan Heikki Lempelälle hävinneenä. Kohnanlenkin voitto tuli varsin selvästi ennen Isojoenrannan Sisun tuttua Veijo Savinaista, uudella reittiennätyksellä 37.06. Vihteljärven ympärijuoksussa oli sjoitus kuudes. Edellä tuttuja miehiä kuten Martti Kiilholma, ex-RTU Juhani Väli-Mattila ja Lapin Aarre Karonen. Yyterinpiikillä lokakuun lopussa oli kova Satakuntalaiskattaus ja Santonen oli tässä seurassa kymmenes. Voiton otti Kankaanpään Kiilholma ja seurakaveri Paavo Hyvönen oli toinen. Seuraavina Olavi Suomalainen, Pentti Lönnberg, Pekka Salli ja Mauri Mäkilä.
TUL:n maastomestaruuskisoissa Santosen sijoitus oli taas hienosti viides. Edelleen täytyy muistaa että läpi 70-luvun TUL:n kisat olivat todella hyvätasoiset ja osanotoltaan runsasta. Pronssi jäi tänä vuonna 29 sekunnin päähän. Mitalikolmikko oli Raimo Rossinen TuWe, Aarno Ristimäki TuWe ja Kalle Hakkarainen Suolahden Urho. Joukkuekilpailussa tässä pidemäälä matkalla RTU sai pronssia. Muut juoksijat olivat Pekka Urponen ja Veikko Helenius.
Pm maastoissa Santonen voitti 9.4 km:ä ja oli 4.2 km:llä Isojoenrannan Veijo Savinaisen jälkeen toinen, sekunnin hävinneenä.
Ratapuolella oli kisailussa hieman hiljaisempaa. 3000 metrin kilpailuissa, Jokelan Kisan kansallisissa Santonen voitti ajalla 8.47,5 ennen Helsingin Jyryn Matti Niemistä joka juoksi 8.51,0. Lapissa sijoitus oli toinen 8.53,2, Salaman Aarre Karosen hurjastellessa voittoon ajalla 8.30,0. Eurassa sijoitus oli neljäs 8.59,8. Voittaja oli Kankaanpään Paavo Hyvönen 8.30,2.
5000 metriä meni 15.03,6 ja 15,17,6 sekä pm kisoissa voitto 15.27,2. 10 000 metriä Raumalla 31.20,8
1973 Santonen kilpaili joka rintamalla ahkerasti. Hölkkäkisoja kertyi entiseen malliin, olihan ne tuohon aikaan kovatasoisia kilpailuja ja hyvää harjoitusta rata- ja maratonjuoksuun.
Raumahölkässä tuli nýt voitto ennen Aarre Karosta ja Luvian Antti Heinistä.
Santonen ja Karonen Unajan kohdalla 5 km ennen maalia vielä näin lähekkäin. Maalissa eroa oli runsas minuutti
Kirjurinluodonlenkillä Santonen kävi kovaa kisaa PoPyn Pentti Lönnbergin kanssa. Kakkossija tuli 11 sekuntia Lönnbergin takana. ”Kolme ensimmäistä kilometriä olivat liian rajuvauhtista jo siinä menetin pelin Pentille” Mikko kertoi kisan jälkeen. Kyseessä oli PoPyn järjestämä ensimmäinen Kirjurinluodon lenkki.
Santonen, neljänneksi tullut Martti Lönnberg ja takana voittaja Pentti Lönnberg kisan alkuvaiheilla
Venesjärven ympärijuoksussa Santonen oli KaU:n Martti Kiilholman, UU Roiman Juhani Väli-Mattilan ja KaU:n Pekka sallin jälkeen neljäs. Tällä kertaa taakse jäi PoPyn Pentti Lönnberg.
Venesjärven kärkipari kisan jälkeen. Kiilholman (vas.) aika oli 36.22, Väli-Mattilan 36.54 ja Santosen 37.49
Ensimmäisessä Laitilan Kukonhölkässä 25 km:n kisassa Santonen oli toinen TuUL:n Keijo Uotilan takana. Eroa oli miehillä tasan minuutti. Nokkamaan lenkillä Lavialla tuli voitto ennen Nakkilan Visan Jouko Vepsää. Matkana oli 13,4 km ja aika 43.06. Kohnanlenkillä tuli taas voitto lumisessa maastossa. Lunta olikin tullut reippaasti, 10 senttiä.
20 km:n Kaarinajuoksussa sijoitus oli seitsemäs. Siellä hän pääsi testaamaan millaista on kotimaisen kestävyysjuoksun kärjen vauhti, kärkipaikat vei nimittäin TuUl:n kova kaksikko Pekka Päivärinta ja Jukka Toivola. Santosen aika oli 1.03,37 ja lätsäpekan aika 1.01,8.
Yyterin piikillä myöhään syksyllä jo hieman pitkästä raskaasta kaudesta johtuen Santonen oli vasta 13. Voitton juoksi Martti Kiilholma 1.30,22 ja Santosen aika oli 1.37,59.
Samana vuonna tuli myös juostua ensimmäinen maraton. Kyseessä oli TUL:n mestaruus maratonin josta tuloksena hopeaa, 2.34,14. Juoksu oli loppua kohden nousuvoittoinen Santoselta. 20 km:n kohdalla Myrsky oli karannut muilta yli kolmen minuutin päähään. Seuravina tulivat Toijalan Matti Hyrsky ja Leppävaaran Pauli Arbelius. Helsingin Jyryn Teuvo Meskanen oli neljäntenä puoli minuuttia Arbeliuksesta. Mutta 35 km:n kohdalla Santonen oli noussut Pekka Urposen kanssa kolmantena olleen Hyrskyn kannoille. Arbelius oli vielä toisena viisi minuuttia Myrskystä jääneenä. Pari km:ä ennen maalia Santonen ohitti Arbeliuksen ja Hyrsky katkesi aika pahasti saaden loppuajakseen 2.41,27. Voitto ei ollut ulottuvilla, sillä Jouko Myrsky kellotti voittoajaksi 2.28,00. Kisa juostiin Tuusulan tiellä kovassa vesisateessa, välillä vettä tuli aivan kaatamalla. Kolmas oli Pauli Arbelius, 2.35,03.
Radalla ohjelmassa olivat ystävyyskisat Raumalla ja Mikon voittoaika vitosella oli Otanlahdessa 15.34,6. Toiseksi tuli Gjövikin Svein Mählum 15.58,8.
Mikko Juoksemassa kohti ystävyyskisan voittoa
Juoksuntäyteiseen vuoteen sisältyi Paimiossa juostut TUL:n mestaruuskilpailut. Vitosella Udenkaupungin Väli-Mattila voitti 14.30,0 ja Santonen oli viides 15.04,4. Kympillä sijoitus niin ikään viides, 31,47,8. Voittoon juoksi TuWen Matti Hämäläinen 30.20,6 ja toinen oli TuWen aarno Niemi 30.27,2.
Pm tasolla Santonen voitrtaa maastojen molemmat matkat. 5 km:llä odotettiin Santosen ja Isojoenrannan Sisun Veijo Savinaisen kohtaamista. Miesten välistä eroa oli 14 sekuntia. Pm radalla tuli voitot niin 5000 kuin 10 000 m:llä. 15.34,8 ja 32.23,0.
TUL:n piiricupissa Turussa Mikko Santonen edusti Länsi-Suomea 10 000 m:llä jossa ennätys parantui hieman aikaan 31.17,0. Kisassa hän oli kolmas Matti Hämäläisen (30.16,2) ja Kalle Hakkaraisen (31.08,6) takana.
Muita juoksuja: Pori 3000 m 8.44,8 (1), Tampere 3000 m 8.38,8 (8). Voittaja Matti Salonen KU-38 8.13,2…3. Seppo Tuominen MyrMy 8.16,2….6. Seppo Matela ONMKY 8.36,2.
1974 Rauman hölkässä tulee taas voitto, nyt näytöstyyliin yli neljä minuuttia ennen kakkosta RU:n Simo Suomelaa.
Turussa 7.4 Santonen juoksee hienon maratonin jossa myös tuttu mies Santoselle, Aarre Karonen, tekee ennätyksensä:
Kaksi viikkoa myöhemmin Santonen voitti pm maastoissa molemmat matkat ja siitä jo viikon päästä oli Lahdessa TUL mestaruusmaastot jossa Juhani Väli-Mattilan uusiessa voittonsa, Mikko Santonen oli kuudes, nyt mitali oli minuutin päässä jonka otti Piikkiön Kehityksen Jukka Ristikankare. Toinen oli TuWen Aarno Niemi.
Lahden kisojen lähtö. Mikko kolmas oikealta.
Reiman Reitillä sijoitus oli 13. ajalla 1.05,34. Voittoon juoksi PoPyn Kari Välitalo 1.01,10. ViipU:n Reijo Aro hävisi liki minuutin.
2.6 Santonen lähti katsomaan kansainvälistä vauhtia TUL:n joukkueessa Moskovaan jossa järjestettiin Neuvostoliiton ammattiliittojen päälehden Trudin perinteinen 30 km juoksu. TUL kutsui mukaan Suomalaiset juoksijat ja maksoivat matkat sekä majoituksen. Isännät hoitivat kaiken muun ruokailua myöten joten hyvin oli asiat hoidettu. Lähes 400 osanottajan joukossa paras Suomalainen oli sijalla 125. Jouko Myrsky. Mikkokin juoksi ihan hyvin ollen 185. Voittaja oli Ukrainalainen Anatoli Sterlets 1.32,04. Myrskyn aika oli 1.39,51 ja Santosen 1.45,02. ”Reitti kierrettiin edestakaisin ja kisa oli oikeastaan pelkkää pitkää ylä- ja alamäkeä muistelee Mikko. Kunnia asiahan se oli edustaa Suomea, hän lisää.”
Muisto Moskovan juoksusta
Juhannuksen aikaan järjestettiin Urjalassa Toivi Lahman muistojuoksu jossa matkana oli 12 km:ä. Mäntsälän Urheilijoiden Juhani Huhtisen voittamassa kisassa Mikko Santonen oli kuudes. Porissa 27.6 pidetyissä kisoissa 5000 metriä meni 15.16,0. sijoitus oli toinen
Heinäkuussa alussa perinteiset piirin mestaruuskisat joista tuloksena kaksi mestaruutta 5000 m ja 10 000 m:ltä. Ajat olivat 15.31,2 ja 32.36,8. Loppukuusta matka Helsinkiin TUL:n mestaruuskilpailuihin. Matkana oli 10000 m, uusi ennätys, 31.02,8 ja kunniakas neljäs sija. Voittoon juoksi Lamminpään Korven Raimo Leivo 30.12,8, toinen TuWen Matti Hämäläinen 30.18,2 ja kolmas Kuljun Jyryn Lasse Saari 30.20,8. Maastoissa pronssia ottanut Ristikankare hävissi Santoselle nyt 50 sekuntia ollen kahdeksas.
Kova oli Santosen heinäkuun ohjelma koska näiden kahden kisan välissä Santonen kävi vetäisemässä SM maratonin 13.7 2.32,03. Sijoitus oli 12.
Ajatkin olivat parantuneet kautta linjan kun Santonen kävi 2.8 Lahdessa juoksemassa urallaan ensimmäistä kertaa vitosen alle 15 minuuttia, 14.57,2. TUL:n piiricupissa oli taas valinta käynyt Länsi-Suomen paitaan 5000 metrille, nyt aika 15.35,9 riitti neljänteen sijaan. Varsinais-Suomen Matti Hämäläinen ja Oulun Heikki Päkkilä otti kaksi ensimmäistä sijaa, 14.44,0 ja 14.52,2.
1975 alkoi perinteisesti ylivoimaisella Satakunnan maastomestaruudella 10 km:n matkalla.
Sarjojensa voittajat Santonen, Panelian Seija Jokinen ja Isojoenrannan Veijo Savinainen kisan jälkeen
TUL:n maastomestaruuskisoissa 15 km:n matkalla oli sijoitus 11. Aika oli 51.02 ja voittaja TuWen aarno Ristimäki käytti matkaan aikaa 47.20. Muut mitalit otti Raimo Leivo LammKorpi ja Jukka Ristikankare Piikkiön Kehitys.
Hölkkäkisojakin tuli taas juostua. 16.5 Reiman Reitillä edellisvuoden sijoitus koheni tällä kertaa voittoon asti ajalla 1.04,00. Toiseksi tuli Lamminpään Korven Jaakko Rouhiainen 1.04,7 sekä edellisvuoden nelonen Kylmäkosken Reijo Jokinen kolmas 1.04,11. Rauman Hölkässä 25.5 Kylmäkosken Kiskojien Reijo Jokinen sai taas tunnustaa Santosen paremmaksi. Santosen voittoaika oli 1.35,00 ja jokisen 1.36,56.
Mikko Santosen lennokasta menoa Rauman Hölkässä
Nokkamaan lenkillä PoPyn Kari Välitalon 42.40 ja PoTan Pauli Savolaisen 42.42 takana tuli kolmas tila ajalla 42.55. Heikin Hölkän Santonen voitti 11 sekunnin erolla Kari Välitaloon. Kolmas oli IsojSisun Veijo Savinainen. Tasalan Vilkk hölkässä tuli niin ikään ykköstila yli minuutin erolla kakkoseen RU:n Simo Suomelaan.
Tasalan kärkikolmikko vielä tiiviissä porukassa. Santonen johtaa, Veijo Savinainen toisena ja Simo Suomela kolmantena
Kohnanlenkillä Paneliassa Santonen voitti reittiennätyksellä 37,04. Toiseksi tuli seurakaveri RTU:sta Seppo Virtanen 38.45.
Kohnan starttihetki. Keskeltä hieman oikealle erottuvat vierekkäin Seppo Virtanen, ikämiesten voittaja Pekka Urponen ja Mikko Santonen
Kupittan piikillä Turussa syyskuun lopussa oli tarjolla kovaa seuraa.
Piirin mestaruuskisoissa alittui 15 minuuttia toistamiseen, 14.55,8 jolla tuli voitto ennen Keikyän Mauri Hokkasta ja VrV:n Markku Lehtosta. Elokuussa piti kiirettä, 2.8 Orimattilassa TUL:n mestaruusmaratonilla ensimmäinen kotimainen arvomitali pronssinen 2.33,11 ajalla. Voittokaan ei ollut kaukana ja hopeakin jäi vain puolen minuutin päähän. Voittoon juoksi TuPy:n Jouko Myrsky 2.31,53 ja hopeaa otti Loimaan Leiskun Jouko Reijonen 2.32,40.
Mestaruusmaratonin palkintojenjako
Runsaan viikon päästä syntyi Porissa 3000 sileän ennätys joka jäi uran parhaaksi ja loppukuusta saman matkan esteiden piirin mestaruus ennätyksellään kotiin tuomisina. Porin sileän voitti EuRan Seppo Naukkarinen myös ennätyksekseen jääneellä juoksulla.
Vitosen ennätys parani 1975 lukemiin 14.48,0
1976 Santonen otti Huovin hölkässä 18.4 yhteen EuRan Mauri Mäkilän kanssa. Kakkossija ja vain noin 40 sekunnin tappio kärkimies Mäkilälle joka kuitenkin oli kiistaton ykkösmies tällä alueella tuohon aikaan. Pm maastojen kaksoisvoiton jälkeen Santonen kertoi olevansa huomattavasti paremmassa kunnossa kuin edellisvuonna.
TUL mestaruusmaastoissa Espoossa 2.5 kotiin tuomisina oli hieno viides sija. Aika oli 15 km:n matkalla 47.49. Kärkikolmikko oli 1. Aarno Ristimäki TuWe 46.39 2. Raimo Levo Lamminpään Korpi 47.02 3. Jukka Ristikankare Piikkiön Kehitys 47.11.
Toukokuun lopussa hyvä kunto jatkui ja Santonen antoi hyvän vastuksen Knapernummen hölkässä Mikko Ala-Leppilammelle häviten vain 16 sekuntia, joka kuitenkin edellisvuonna paineli kympin 29.27,6 ja 1976 komeasti 28.52,6. Kisan jälkeen Santonen murehti jalkojen kipeytymistä.
16.5 Porissa vielä jalka kesti 5000 metrin kisan. Aika oli 15.25,4 ja sijoitus kolmas Kyläsaaren Kajastuksen Teppo Mattilan 15.24,4 ollessa voittaja. Väliin mahtui vielä PoPyn Kari Välitalo. Pm kisat jäivät sitten lopulta tältä kesältä väliin. Eurassa 8.8 Santonen pääsi taas radalle testaamaan kuntoaan 5000 metrillä. Ylöjärven Ryhdin Ensio Lehtosen vauhti oli tällä kertaa liika ja Santonen jäikin selvästi kakkoseksi juostuaan 15.26,4. Lehtosen voittoaika oli 15.03,2.
Santonen ja EuRan Eero Naukkarinen Eurassa 5000 metrillä ratkovat toista sijaa
14.8 TUL:n piiricupissa oli taas aika pukea Länsi-Suomen paita päälle. Matkana oli 10 000 metriä ja kärki oli seuraava:
- Aarno Ristimäki V-S 30.30,8 2. Jaakko Rouhiainen Tampere 32.22,2 3. Mikko Santonen L-S 32.34,2
Syksyllä Santonen esitti hyvää kuntoa Kupittaan piikillä jossa edellisvuoden aika parani yli 2 ja puoli minuuttia.
Syyskuussa Yyterin piikillä sijoitus oli kolmas ajalla 1.35,43. KaU:n Martti Kiilholma voitti ajalla 1.33,38 ennen EuRan Mauri Mäkilää ja KaKi:n Markku Haapaa. 3.10 Tasalan Vilkun hölkkässä Santonen oli tapansa mukaan nopein. Kovimman vastuksen tarjosi tällä kertaa Jukka Viitanen, hänkin jäi vajaan minuutin Santosesta.
Vilkun kärkikolmikko. Vas. Jukka Viitanen, Santonen ja Hannu Manneroos
Impivaaran juoksussa 17.10 Santonen teki kenraaliharjoituksen 30 km:n juoksussa vain viikkoa ennen päätapahtumaa Korsoa. Sijoitus oli yhdeksäs ja aika 1.51,16. Huippumaratoonari Jukka Toivola voitti 1.44,59 ja Kaarinan Urheilijoiden Veikko Kiili oli toinen 1.45,30. Nämä olivatkin omaa luokkaansa sillä kolmanneksi tulleen Vuoksen Urheilijoiden Viljo Paajasen aika oli 1.48,04.
Impivaaran reittikartta
Impivaaran lähdön hetki. Mikko eturivissä keskellämustassa paidassa. Numero 247 on Jukka Toivola
Impivaran 1976 tulokset
Maraton ennätys syntyi Korsossa 24.10 joka juostiin 2 x 21,1 km lenkkinä.
Korson suurmaratonin lähtö. Samaan aikaan lähti myös puolimaratonin juoksijat. Reino Paukkonen kuvassa keskellä. 163 puolimaratonin voittaja Leo Turpeinen LSD 1.06,47
Juoksun aikana ei ollutkaan mitään ongelmia ja hyvä näin, koska sinne hän juuri lähti hakemaan hyvää aikaa sijoituksista välittämättä tietäen olevansa ennätyskunnossa. Reino Paukkonen oli omaa luokkaansa mutta Mikko kävi kovan kamppailun kakkossijasta JKU:n Jorma Niemen kanssa.
Korson kolme parasta vas. Jorma Niemi, Reino Paukkonen ja Mikko Santonen
Korson kärki 1976
1977 alkoi hyvissä merkeissä ja kunnosta antoi hyvän viitteen Knapernummen lenkki joka sujui 40 sekuntia nopeammin kuin edellisvuonna. Voittoa puolustanut Ala-Leppilampi oli vaisu johtuen vastikään viikkojen sairastelusta joka juuri ennen hölkkää oli parantunut. Santosen voitto oli ylivoimainen, toiseksi tullut Vähärauman Markku Lehtonen hävisi liki kaksi minuuttia 16 km:n kisassa.
Kapernummen lähtö. Santonen numerolla 11. 18 on Veijo Savinaninen (4) 14 on Markku lehtonen ja 12 Seppo Virtanen
Aikaisemmin 24.4 Jämsänkoskella kuitenkin oli hieno hetki taas TUL maastomestaruuskisoissa. Toinen kotimainen arvomitali tuli 15 km:n matkalla. Pronssinen mitali Turun Weikkojen kaksikon Aarno Ristimäen ja Matti Hämäläisen takana.
15 km lähtö. Mikko numero 138 oikealla puollella. Kuvassa ainakin 97 Aarno Ristimäki ja 100 Markku Lehtonen
15 km tulokset 1977
18.6 Hämeenlinnassa Santonen sai kolmannen arvomitalinsa, TUL maraton hopeaa ajalla 2.33,13. Voittoon ei ollut mahdollisuutta, Rantsilan Urheilijoiden Kari Saarela pisti matkan liki yksinään peräti 2.25,29. Kolmas oli Ylöjärven Ryhdin Jaakko Rouhiainen 2.33,51.
Pm kisojen Santonen otti kaksi mestaruutta ajoilla 15.11,2 ja 31.22,0. Vitosella Keikyän Mauri Hokkanen antoi hyvän vastuksen juostuaan 15.13,0.
5000 metrin alkuvaiheissa Santonen ja Mauri Hokkanen olivat hieman irti muusta joukosta johon kuuluivat Markku Lehtonen, Jaakko Maimonen ja Esko Kivekäs
Heinäkuun alussa oli myös ystävyyskisat jossa Santonen voitti 5000 metriä ajalla 15.19,0. Toiseksi tuli Ernst Solvsberg Gjövik 15.45,5 ja kolmaskin alitti 16 minuuttia, Ivar Nevland 15.51,0.
TUL:n mestaruuskisoissa hyvätasoisessa 10 000 metrin juoksussa sijoitus oli kuudes.
Tulokset 10 000 m 1977
Hienot kympit jatkuivat TUL:n piiricupissa jossa hyvällä ajalla taas Santonen oli toinen. Tuloksena oli oma ennätys Länsi-Suomen edustajana 30.46,6.
Santonen piiricupissa ennätysjuoksussa. Takana tulee kisan voittaja V-S:n Jukka Ristikankare kaksi sekuntia lopussa Santosta edellä, 30.44,3
Syyskuussa olikin taas SM maratonin vuoro ja hyvä kunto jatkui, 2.29,11 aika riitti 20. sijaan.
Väliajat 5 km 15.54
10 km 31.32
15 km 49.05
20 km 1.06,20
25 km 1.23,50
30 km 1.42,06
35 km 2.01,04
Lähdön tunnelmaa 1977 ja alempana voittajan Håkan Spikin tuuletus. Mikko kuvassa keskellä(numero 11).
Muita juoksijoita: 2) Jukka Toivola 3) Pekka Päivärinta 5) Reino Paukkonen 6) Martti Kiilholma 7) Esa Tikkanen 8) Lars Staffans 12) Pertti Ryynänen 13) Bjarne Jansson ja äärimmäinen oikealla 42) Hannu Sorasalmi
Ja yllä Santonen maratonin maalissa kaikkensa antaneena. Numero 45 ilmeisesti Joensuun Katajan Jouko Rannanpää
Muita juoksuja: Huhtikuu PoPyn 19 km:n pitkäperjantai juoksun neljäs sija, 1.11,08. Voittaja Pauli Mustonen PoPy 1.10,00. Toukokuu 15 km:n Luvian Pinkkerin lenkin voitto 46.24. Toinen oli Preiviikin Kirin Reijo Lankinen 47.15. Syyskuu 19 km:n Hiitteenharjun lenkin voitto 1.04,50. Toinen oli EuRan Seppo Naukkarinen 1.05,40 ja kolmas Mäntyluodon Kirin Jaakko Maimonen. Kiikoisten 18 km:n Kiikoiskarauksen voitto 59.39. Toiseksi tuli Turun Raimo Rossinen 59.56. Kolmas oli Ylöjärven Jaakko Rouhiainen 1.00,38. PoPyn 12 km:n syyskirmaisun voitto 35.56. Toinen oli Jaakko Maimonen 36.11 ja kolmas Vähärauman Viestin Markku Lehtonen.
Yyterin piikillä Saarijärven Pullistuksen Kaarlo Maaninka oli ensimmäistä kertaa ja heti voitokkaasti ennen toiseksi tullutta EuRan Seppo Naukkarista ja Mikko Santosta.
1978 Kapernummi meni edellisvuoden malliin voitokkaasti ja harjoittelu oli kovempaa kuin koskaan. Toiseksi tuli Kyrkisin Reijo Jokinen ja kolmas oli Mäntyluodon Jaakko Maimonen.
Santonen Kapernummen hölkässä.
Tavoitteet olivat kovat huhtikuun lopussa juostun Kapernummen jälkeen. Siirtyminen maratoonariksi, tavoitteena mahdollisimman lähellä kärkeä SM maratonilla, unohtamatta uusia ennätyksiä ratajuoksuissakaan, kertoi Mikko kisan jälkeen.
Toukokuu oli maastokisojen aikaa. Lahdessa TUL mestaruusmaastoissa sijoitus oli 15 km:n kisassa 8.
TUL maastomestaruus 1978 tulokset
Harjavallassa pm maastoissa tuli voitto 15 km:n matkalla ennen Mäntyluodon Jaakko Maimosta ja Ruosniemen Visan Esko Kivekästä. SM maastoissa Santonen esiintyi ensimmäistä kertaa Porissa. Sijoitus oli 42. Kaarlo Maaningan voittaessa.
Santonen taistelee loppuun asti sijoituksista. Tuttu kilpakumppani TUL:n kisoista, TuWen Matti Hämäläinen voittaa Santosen niukasti. Takan Vaasan Kiiston Antti Mäkelä
Komeaa rivistöä 15 km:m lähdössä. Keskellä 190 Martti Kiilholma, vierellään Kaarlo Maaninka
Kesä ei sitten kuitenkaan mennyt aivan odotusten mukaan. Kantapää muodostautui ongelmaksi joka jarrutti menoa. Pm kisoissa tuli kuitenkin kaksi mestaruutta 5000 ja 10 000 metrillä Ajat olivat 15.19,5 ja 31.28,9. Santonen myös matkusti toistamiseen Trud- lehden juoksuun Moskovaan jossa sijoitus oli 78. Tason kovuudesta kertoo että Seppo Pollari oli 52. Mikkokaan ei kuitenkaan kovalle Pollarille hävinnyt kuin 1 min 30 sek. Ajat olivat 1.40,24 ja 1.41,56.
Mikko taivaltaa Moskovan kaduilla
Kuvassa Mikko Santonen vierellään toinen TUL juoksija, Kari Saarela tai Heikki Päkkilä
Loppusyksyllä Santonen hävisi Kohnan lenkillä minuutilla Voittaja Jaakko Maimoselle. Tasalan Vilkussa tuli taas voitto ajalla 34.21. Toiseksi tuli RU:n Simo Suomela 34.34.
Santonen kisan kolmosen LapSan Arto Elosen takana
1979 Santonen venyi vielä muutamiin hyviin juoksuihin. Huhtikuussa Santonen voitti PoPyn pitkäperjantain juoksun ennen Jaakko Maimosta ja Arto Kuukkaa. Pm maastoissa tuli voitto 15 km:n matkalla ennen Ruosniemen Esko Kivekästä. Toukokuussa TUL:n mestaruusmaastoissa 15 km:llä tuli 6. sija.
1979 TUL mestaruusmaastojen tulokset
SM maastojen toinen esiintyminen 5 km:n kisassa toi sijan 40. ajalla 15.11. Voittoon juoksi Turun Urheiluliiton Ari Paunonen 14.10.
Pm kisoissa tuli vielä mestaruus 5000 metrillä mukavalla ajalla 15.05,6. Kuitenkin koko ajan suunta oli lopettamiselle ja juokseminen olikin tästä eteenpäin vierottamista kisatunnelmista. 1980 luvun alussa Saantonen osallistui vielä muutamiin hölkkiin vanhojen hyvien aikojen muistoksi. Kuten Vilkun hölkkään, Kapernummen hölkkään ja Merskan hölkkään. Hänet nähtiin myös vielä työpaikkansa Rauma-Repolan omissa kisoissa. Vielä 1981 hän oli pm maastoissa hyvällä sijoituksella jäähdyttelijänä, neljänetenä, edellään Jaakko Maimonen, Ari Ilola ETU ja Mauri Hokkanen.
Parhaimpina vuosina harjoittelu oli kovaa. Talvikaudella aamulla ennen telakalle töihin menoa lenkille kello 4.30, illalla toinen lenkki. Suhteena oli 3 kovaa ja yksi kevyt. Viikko määrä oli kovalla viikolla noin 210 km. Kesälläkin kaksi kertaa päivässä, fokus silloin kuitenkin nopeuden puolella. Sykkeen mukaan ei tuolloin Santonenkaan pelaillut vaan kello määräsi vauhdit. Kunnon testaamisena Santonen käytti yksinkertaista menetelmää. Kolmen kovan viikon jälkeisen kevyen viikon jälkeen hän juoksi aina 25 km:n testilenkin jonka avulla hän pystyi hahmottamaan missä meni.
Santonen ei siis harjoittelua pelännyt. Päivärintamaisesti ei paljoa vapaapäiviä näkynyt harjoitusvihkossa ja Lydiardin opit olivat käytössä kilometrien nielemisen muodossa. 1977 vitosen ennätysvuonna kesän harjoitukset kohti syyskuussa juostua ennätystä, tahti oli kovaa. Kesäkuussa oli pari lepopäivää, seuraava oli vasta syyskuun 12. päivä. 16.7 5000 metriä meni 14.50,8. Elokuun 30. vitonen kulki 14.56,7 ja ennätys tuli kolmen päivän kuluttua. Heinäkuussa neljä kisaa ja yksi hölkkä ja yhteismäärä 578 km. Tasavauhtisten lenkkien päälle Lydiard oppien mukaan paljon lyhyitä vetoja. Paljon samaa löytyi myös Aarre Karosen harjoittelusta. Vuosimäärä olikin 7000 kilometrin paikkeilla.
Kun juostaan tuollaisilla määrillä ei voi vammoilta välttyä. Niin kävi myös Santoselle. Vammat olivat tuttuja ja haittasivat tietenkin harjoittelua myös Santosella. Ainakin penikat ja kantapäät on uralla leikattu muista pienemmistä vammoista puhumattakaan. – Kovan työpäivän lisäksi tuli ehkä juostua liikaa kilometrejä joka saattoi vaikuttaa parhaimpiin tuloksiin, Mikko miettii.
Tuo mainittu kova ruumiillinen työ koko uran aikana olikin loppujen lopuksi este aivan absoluuttisten parhaimpien aikojen esteenä. Etenkin kesällä kuumassa laivassa 8 tuntia työskentelyä haittasi väkisinkin harjoittelua. Uran lopettamiseenkin raskas työ oli yksi tekijä, sen monelle totutun perhe-elämän ohella. Muutto Haapasaareen 1979 ja siellä alkanut, talon kunnostus veikin miehen vapaa-ajan miltei kokonaan. Tavoitteet oli kovemmat mitä ennätykset olivat mutta yksinkertaisesti raskas työ rasitti liikaa siinä vaiheessa piti tehdä valinta jatkosta ja uran lopettaminen kerta heitolla oli näillä faktoilla lopputulos. Samalla hänelle tuli tehtyä itselleen päätös että henkilökohtaiset ratajuoksut ovat siinä, jokusen viestin hän uran lopettamisen jälkeen juoksi muutaman hölkän lisäksi. Kävi hän vielä pm maastoissa 1981 muistelemassa jossa 5 km:n juoksussa tuli 4. sija. Suunnistus ja hiihto kuului Mikon harrastuksiin 80 luvulla. Kertalaakista ei lenkkeilyä jätetty vaan paljon tuli kilometrejä vielä lopettamisen jälkeenkin.
Hölkkäkisoja Santonen ottikin ohjelmaan tarkoituksellisesti keväällä ja syksyllä pidentääkseen kilpailukautta koska maratonit olivat yleensä myöhään syksyllä. – Kyllä ne lähdettiin aina voittamaan samalla tavalla kuin radalla. Eli alusta saakka kärkeen kun ei ollut nopeutta ja katsoin mihin se riittää. Vaikka näin että viivalle tuli esim. Martti Kiilholma niin yritin kuitenkin pysyä mukana niin pitkään kuin suinkin, muistelee Mikko taktiikkaansa.
Vaikka Santonen olikin hallitseva TUL:n Satakunnan puolella ei hänestä ollut silloin haittaa taikka hyötyä kahtia asettelusta. Koko kahtiajakoa hän piti kyllä todella hölmönä asiana. Hän haki kuitenkin tarkoituksella kovempia kilpailuja muualta. Kylläkin hän jossain vaiheessa yritti että täälläkin olisi ollut samanlaista toimintaa kuin Satakunnan hiihdon puolella. Kavereita juoksijat olivat poliittisesta ilmapiiristä huolimatta, paljon hänkin matkusteli Euran Seppo Naukkarisen kanssa yhdessä. Pm kisat olivat aina arvossaan ja ne pyrittiinkin aina juoksemaan jolloin varmistettiin seuralle tärkeitä pisteitä.
TUL:n juoksijana myös ulkomaille pääsy oli piristysruisku uralla. Santonen kävikin siis Neuvostoliitossa sekä Puolassa katselemassa kansainvälistä vauhtia. Nämä olivatkin mukavia vaihteluita miehelle joka niin monen muun sen ajan juoksijan tapaan harjoitteli vain kotimaassa ilman nykyään niin tavanomaisia etelän leirejä. – TUL:n mestaruuskisat olivat aina kauden päätapahtuma koska SM taso oli minulle liian kova vaikkakin olisi ollut mahdollisuus takaoven kautta päästä 1977 Kalevan kisojen kympille, Mikko kertoo. Neuvostoliittoon Santonen sai kuin saikin viikon loman vaikka työnantajan terveiset olivatkin että kyllä töitäkin olisi. Seuraavassa hienoja kuvia tunnelmasta Puolan matkalta 5.-12.10.1977.
Lähdön hetkellä tiivis tunnelma. TUL:n miehet valkopunaisissa edustusasuissaan
Markku Puhakainen ( Lopen Urheilijat) ja Mikko Santonen maalissa kisan jälkeen
Myös naisedustajia oli mukana, Pirjo Ailanto ( Piikkiön Kehitys) ja Seija Jokinen (Panelian Toive)
Koska meillä oli kaksi liittoa oli myös kaksi erilaista juoksutasoa. Santonen oli omalla urallaan Satakunnan työläisurheilussa omilla matkoillaan sen verran kova että esim. piirin kisoissa hän juoksi aina vain voitosta ei ajasta. Miehen äänessä ei ole pienintäkään omakehua vaikka hän kommentoikin näitä juoksuja että miltei aina hän tiesi voittavansa ellei jotain katastrofaalista sattuisi tapahtumaan. Päin vastoin tuntuu että kova vastus olisi ollut uran kannaltakin parempi vaihtoehto koska kovat kisat olisi valmistaneet häntä entistä kovemmaksi juoksijaksi. Santosen skaala olikin tuolle ajalle ominaista. Juostiin paljon erilaisia matkoja eikä vierastettu edes esteitä. Tekniikkaa ei kaikkiin panostettu joten siihen nähden esim. hänen 3000 esteiden ennätys on varsin hyvä koska jokaisen esteen ylitys tapahtui ottamalla ylitys puomin avulla. Kyllä siinä sekunti jos toinenkin menee tuolla tavalla hukkaan. Lyhemmät matkat ei sopinut hänelle luonteeltaan vaikka niitä paljon ohjelmassa oli. Luonteeltaan Santonen oli omasta mielestään hidas, 400 metriä painui helposti sinne 57 sekunnin paikkeille. Taktiikkana hän pitikin tuon vuoksi pitkää kiriä.
Omien aikojen ratoja muistellessa Lapin kenttä ei saanut kiitosta. – Siellä oli tiukat kurvit eikä se oikein sopinut minulle, tuntui että siellä oli pelkkää mutkaa. Eurassa taas vitosen lopussa rata tuntui välillä olevan kuin Yyterissä olisi juossut, hän muistelee. Kiitosta sai Turun juoksuradat ja Porin ratakin tuntui hänelle hitaalta. Kumiasfaltin tullessa joissakin kentissä peräkkäiset juoksupäivät kuluttivat nastat kantaan saakka.
Ennätysjuoksuista vitonen 1976 tuntui aika nappijuoksulta, jonka ansiosta tavoitetta kiristettiin 14.30 alitukseen. Santosella oli myös tiukkana tavoitteena alittaa vielä urallaan kympillä 30 minuuttia mutta kaikesta huolimatta se jäi haaveeksi. TUL:n maastojen pronssi oli itselleen uran mieluisin muisto. – Hopeakin oli ihan saatavilla, viimeiseen ylämäkeen hiukan ennen maalia se ratkesi, muistelee Mikko. Pettymyksiin hän sanoo lukevansa lukuisat vammat jotka olivat uralla kiusana.
Oman uran jälkeen valmennus ei sinällään ole koskaan kiinnostanut. Nykyään hän pitää omaa harjoitteluaan ehkä jo hieman vanhan aikaisena. Luulisin kyllä itse että niillä kun Mikkokin on mennyt lujaa menisi varmasti joku muukin menisi nykyään! Edelleen hän tarkasti seuraa yleisurheilua Suomessa ja tietysti tule samalla verrattua omia aikoja nykymenoon.