Matti Aallon tarina on hieman erilainen kuin monen muun Rauman alueen juoksijan. Työssäkäyvänä ja vapaa-ajallaan harjoittelevana hän ei ole erilainen muihin verrattuna mutta hiihto on hänellä kuulunut olennaisena osana harjoitteluun toisin kuin suurella osalla muita juoksijoita. Huonosti ei jalka kulkenutkaan, lukuisia kolmen tunnin alituksia vajaan 10 vuoden ajalta ja miltei aina voi sanoa että ”reilusti”.
Nuorena Aallon lajina oli siis hiihto ja siinä Rasti-Lukko. Huonosti ei suksi paikotellen kulkenutkaan, SM tasolta löytyy nuorten sarjassa 11. sija parhaana tuloksena.
Matti Aalto 1983
Sitten kävi kuin monelle nuorelle miehelle. Armeija edessä, urheilu alkaa hieman hiipumaan. Vastakkainen sukupuoli alkaa vetämään puoleensa ja vielä kun talvien kelitkin sopivasti alkoivat muuttua vetisimmiksi oli hänen urheilu-uransa nyt paketissa. Eli toisin kuin monet hänelle tuli useiden vuosien tauko ehkä kuitenkin tärkeimmästä ajanjaksosta harjoittelussa kuin useimmille.
Uusi kipinä alkoi noin 24 vuotiaana kun Karagöör seura aloitti toimintansa Raumalla. Hän kulkeutui mukaan ensimmäiseen tapaamiseen ja hieman huonokuntoisena vanhemmat herrasmiehet nenittivät nuorukaista. Näistä yhteislenkkien lopun kiritappioista sisuuntuen alkoi systemaattisempi juokseminen.
Hän itse piti porukassa juoksemista hyvänä asiana, välillä mentiinkin kolme kertaa viikossa kimppalenkkiä.
Ajatus oli heti kirkas maratonia kohti koska hän huomasi pitkien matkojen olevan hänelle sopivin. Pian hän löysikin itselleen ohjeet Jokkeri Elevaaran ohjelmasta jossa tavoite oli 3.30 alitus. Ohjelmassa oli koville viikoille 100 kilometriä mutta hän sai parhaimillaankin vain 70 km kasaan siitäkin huolimatta ensi maraton menikin Helsingissä odotuksia paremmin 3.14. Noin kolme vuotta Karagööriin liitymisestä oli näin siis ensimmäinen maraton takana. Se olikin sitten se ainut kolmen tunnin ylitys ja nyt matka alkoi alle kolmen tunnin aikoja. Periaate olikin että sitten maratonit saa jäädä kun kolme tuntia alkaa ylittyä, kertoi Matti.
Kisakunnossa alle 60 kiloa painanut 174 senttinen Matti alitti ensimmäistä kertaa 3 tuntia Vammalassa ja siellä jo tultiin kyselemään muitten toimesta miehen nimeä kun ei ennen ole näillä seuduilla näkynyt. 1984 muutaman vuoden tehokkaammalla juoksuharjoittelulla harjoittelulla meni jo Ruissalossa 2.38.16. Oheisharjoitteluna on koko ajan ollut tehokkaana hiihto jossa 1984 talvella 28 vuotiaana osoituksena Finlandia hiihdossa 62. sija. Seuraavana vuonna sijoitus vain paranee, nyt mies oli komeasti 54. Aika harppaus vuoden 1983 sijoituksen perusteella joka huittelehti 600 paikkeilla. Muutaman vuoden tehokkaammalla harjoittelulla tuli jo kovaa tulosta niin ladulla kuin tielläkin. Matin harjoittelussa talvi olikin enemmän hiihtoa, tässä muodossa niitä kertyi parhaimillaan noin 3000 km talvessa. Maakuntaviestit ja pm hiihdot olivat Aallolle tärkeitä kisoja.
Hölkissä Matti oli tuttu näky. Näistä tuli erittäin hyviä harjoituksia maratoneja varten. Raumalla ja lähialueella olkikin kova hölkkäbuumi 80 luvulla jolloin oli lähinnä valitsemisen vaikeus minne mennä, niin paljon oli tapahtumia.
Pitsihölkkä 1982
Radalla Aaltoa ei nähty uransa aikana muuten kuin maratonien maalin tulossa
Pori Adidas maraton 1987
Useana vuonna Matti Aalto piti hallussaan alueen ykkösmaratoonarin titteliä, 2.40 molemmin puolin olevilla ajoilla. Kulkiessaan kohti 91 vuoden ennätystä, 1989 paras aika oli Turussa 2.44,34, vuonna 1990 Tukholmassa juostu 2.37.49. Huippuvuonna hänkin juoksi parhaimmillaan yli 220 km viikossa. Edelleen talveen kuului paljon hiihtoa. Hänen harjoitusviikkoon kuului tiettyinä ajanjaksoina esim. paljon 100 – 400 metrin vetoja ja loikkaharjoituksia. Myös Otanlahden nurmella tuli juostua paljon paljain jaloin. Tonnin vetosarja oli 10 x 1000 m 3 min / 6 min palautus, ainakin yritettiin loppuun saakka, naurahtaa Matti. Tyhjennysharjoitus joka hänelle sopi itselleen hyvin oli 35 kilometrin lenkki jossa 30 kilometriä juostiin 4 min/ km ja loppu 5 kilsaa niin lujaa kuin pystyi niin siinä näki sitten mitä vauhtia maratonille lähdetään hakemaan. Sykettä yritettiin seurata mutta ilman testereitä ym se oli hankalaa joten kello määräsi harjoitusten vauhdit.
Vammala 1989
1991 ennen Tukholman ennätysjuoksua harjoittelu oli mennyt hyvin ja Aalto olikin asettanut tiukan aika tavoitteen itselleen tietäen pystyvänsä hyvään aikaan. Edellisvuoden aika riitti ensimmäiseen lähtökarsinaan ja siellä 100 ensimmäisen joukossa alkoi jo tuntua hieman juoksijalta, kertoi Matti lähdön hetkistä. Juoksu oli niin kuin ennätysjuoksut yleensä, eli melko täydellinen, eikä tuntunut yhtään väsymystä. Matti sanoikin että kun menee hyvin niin se vaan menee hyvin, voiko paremmin asiaa ilmaista! Kisassa pääsi vielä enemmän tai vähemmän juoksemaan ryhmässäkin joka aina edesauttaa uupumisen tunnetta.
Tämän jälkeen Aalto asetti vielä kovemman tavoitteen jonka seurauksena tulikin uran ainut maratonkeskeytys. Tavoitteena oli 2.25 aika ja 25 kilometriä tavoiteajassa oltuaan oli pakko siirtyä sivuun. Vielä 1993 Tukholmassa juostu 2.43.21 toi edelleen Rauman alueen vuoden ykkösmaratoonarin tittelin josta seuraava kuvakin on.
Jossain vaiheessa elämässä tulee se aika jolloin oli aika tehdä yhteenvetoa ja päätös olikin lopettaa maratonin juokseminen. Itselleen tehty selvitys siitä että jotta ajat paranisivat niin aika ei olisi enään olisi riittänyt harjoittelun viemiseen seuraavalle tasolle. Aallon suhtautumisesta juoksuun kertoo myös parhaimpien vuosien aikana mielessä käynyt ajatus SM maratonille osallistumisesta, vaikkakin taso oli tuolloin Suomessa kova.
Paljoa ei häntä menneet asiat ole harmittanut mutta kun oikein kaivellaan niin etelän leirillä käynti ei olisi ollut haitaksikaan. Olisi ollut hienoa jos olisi päässyt muiden samanlaisten juoksijoiden kanssa harjoittelemaan ja keskustelemaan samanhenkisistä asioista. Yhden kerran tulikin ilmoittauduttua juoksijalehden matkalle mutta työnantaja ei asialle lämmennyt joten harjoittelun oli määrä sujua kotimaisemissa uran ajan.
Yleisurheilu ylipäätään on hänellä vieläkin lähellä sydäntä, 5-6 yleisurheilukisaa vuodessa ympäri Suomea kuuluu mahdollisuuksien mukaan kauden ohjelmaan. Matin hienojen juoksujen taustalla oli kova motivaatio, juoksemisen ilo ja elämän palikat täytyi olla kunnossa. Verhojen välistä ei parane katsoa koska lenkille mennään, kertoo Aalto. Näistä sanoista voimme jokainen ottaa oppia ja koittaa toteuttaa näitä yhden Rauman parhaimman maratoonarin neuvoja kohti omia juoksuja.
Tässä vielä hyvät ohjeet Matti Aaallolta vuosien takaa:
